Uhma (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uhma
Defiance
Ohjaaja Edward Zwick
Käsikirjoittaja Clayton Frohman
Edward Zwick
Tuottaja Edward Zwick
Pieter Jan Brugge
Säveltäjä James Newton Howard
Kuvaaja Eduardo Serra
Leikkaaja Steven Rosenblum
Pääosat Daniel Craig
Liev Schreiber
Jamie Bell
George MacKay
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Vantage
Ensi-ilta 2008
Kesto 137 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 32 000 000 dollaria
Tuotto 51,5 miljoonaa $
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Uhma (Defiance) on Edward Zwickin ohjaama tosipohjainen sotaelokuva neljän Bielskin veljeksen taistelusta natseja vastaan Saksan miehittämässä osassa Itä-Puolaa (nykyistä Valko-Venäjää). Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2008.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva alkaa elokuussa 1941 natsi-Saksan Einsatzgruppen-joukkojen murhatessa juutalaisia Itä-Euroopassa. Puolan juutalaiset Bielskin veljekset Tuvia (Daniel Craig), Zus (Liev Schreiber), Asael (Jamie Bell) ja Aron (George MacKay) ovat välttäneet saksalaiset sotilaat ja ghettoihin joutumisen. Heidän vanhempansa kuolivat natsien kanssa yhteistyötä tehneen poliisin käsissä ja nyt veljeksen vannovat kostoa. He vetäytyvät metsäalueelle Valko-Venäjän luoteisosassa. Alueella on myös muita natseja paenneita juutalaisia ja Bielskin veljeksistä tulee heidän johtohahmojaan. Pakolaismäärän kasvaessa veljekset joutuvat jatkuvasti siirtämään leiriään välttääkseen saksalaisia.[1]

Tuvia murhaa lopulta valkovenäläisen poliisin (Sigitas Rackys), joka oli vastuussa hänen vanhempiensa kuolemasta. Samalla hän tappaa kaksi tämän poikaa (Vaidas Kublinskas ja Valentin Novopolskij). Myöhemmin veljekset johtavat pienimuotoisia hyökkäyksiä saksalaissotilaita vastaan. Tuvia ja Zus kiistelevät laajemmasta strategiasta. Zus pitää Tuvian toimintatapaa liian pehmeänä ja lähtee veljesten joukosta liittyäekseen neuvostopartisaaneihin. Tuvia taas kamppailee leirissään leviävien tautien, nälänhädän ja keskenäisen tappelemisen kanssa. Zusin neuvostopartisaanien ryhmä liittoutuu lopulta Zusin juutalaisten kanssa. Neuvostopartisaanit suojelevat leiriä tarvikkeita vastaan.[1]

Seuranneen ankaran talven jölkeen veljekset kuulevat saksalaisten saaneen vihiä leiristä ja heidän suunnittelevan suurta hyökkäystä. Neuvostopartisaanit luopuvat avustaan ja juutalaiset pakenevat Saksan ilmavoimien juuri aloittaessa ilmaiskut. Asael johtaa pientä ryhmää puolustajia viivyttääkseen saksalaisia. Juuri kun tilanne vaikuttaa toivottomalta, Zus johtaa ryhmän taistelijoitaan hyökkäykseen saksalaisten selustaan neuvostopartisaanien auttaessa leirin juutalaisia. Selviytyneet pakenevat metsiin. Elokuva loppuu valokuviin oikeista Bielskin veljeksistä ja heidän kohtalostaan. Asael kuoli puna-armeijaan värväytyneenä ja loput kolme muuttivat lopulta Yhdysvaltoihin.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvien käsikirjoittaja Clayton Frohman luki yhden Bielskin veljeksen Alexander Zeisal “Zus” Bielskin (1912–1995) kuollinilmoituksen The New York Times-lehdestä ja ehdotti lapsuudenystävälleen ohjaaja Edward Zwickille elokuvan tekemistä veljeksistä. Historioitsija Nechama Tec oli sattumalta julkaissut vuonna 1993 kattavan teoksen Defiance: The Bielski Partisans vuonna 1993. Zwick osti kirjan elokuvaoikeudet, minkä jälkeen hän laati yhdessä Frohmanin kanssa elokuvaversion. Elokuvayhtiöt eivät olleet aluksi kovin kiinnostuneita hankkeesta, mutta kun elokuvaa tähdittämään saatiin toukokuussa 2006 Daniel Craig kanadalaiselta Don Starrin omistamalta Grosvenor Park Productionsilta saatiin 32 miljoonan dollarin budjetti. Zwickin omistama Bedford Falls Productions myi elokuvan levitysoikeudet Yhdysvalloissa ja Kanadassa Paramount Vantagelle.[1]

Elokuva oli alun perin tarkoitus kuvata Kanadassa, mutta kustannusten takia kuvaukset päätettiin siirtää halvempaan maahan. Ensin harkittiin Romaniaa, muta oikeanlaisen kuvausympäristön löytäminen oli hankalaa. Elokuvantekijät tarvitsivat metsämaisen ja logistiikan kannalta sen oli oltava jonkin suuren kaupungin lähettyvillä. Lopulta vaatimuksia vastaava aikka löytyi läheltä Vilnaa Liettuassa. Paikka ei ollut kovin kaukana Bielskin veljesten oikeasta toimintaympäristöstä Valko-Venäjällä. Kuvaukset alkoivat elokuussa 2007 ja päättyivät joulukuun alussa. Kuvaukset lopetettiin nopeasti, jotta Daniel Graig pääsisi kuvaamaan seuraavaa elokuvaansa 007 Quantum of Solace.[1]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Daniel Craig  … Tuvia Bielski  
 Liev Schreiber  … Zus Bielski  
 Jamie Bell  … Asael Bielski  
 George MacKay  … Aron Bielski  
 Alexa Davalos  … Lilka Ticktin  
 Allan Corduner  … Shimon Haretz  
 Mark Feuerstein  … Isaac Malbin  
 Tomas Arana  … Ben Zion Gulkowitz  
 Mia Wasikowska  … Chaya Dziencielsky  
 Iben Hjejle  … Bella  
 Jodhi May  … Tamara Skidelski  
 Kate Fahy  … Riva Reich  
 Iddo Goldberg  … Yitzhak Shulman  
 Ravil Isyanov  … Victor Panchenko  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajan levityksen Eensimmäisen 17-viikon aikana 16. tammikuuta–30. huhtikuuta 2008 elokuva tuotti 28,6 miljoonaa dollaria kotimaassa ja 22,5 miljoonaa ulkomailla. Elokuvan koko tuotto oli lopulta 51,5 miljoonaa. Budjetti ja esimerkiksi mainoskulut huomioon ottaen elokuva ehkä noin 5 miljoonaa dollaria. Tuottoa ei voida pitää erityisen hyvänä.[1]

Elokuvakriitikoiden arviot vaihtelivat.[1] Turun Sanomien Tapani Maskulan mielestä Uhman näkökulma on mielenkiintoinen: juutalaisvainojen uhrit esitetään elokuvissa useimmiten passiivisina ja alistuneina marttyyreina, mutta tällä kertaa tarkastellaan sotilaallista juutalaisyhteisöä, joka saksalaisten saartamana asettuu neuvostopartisaanien kera aseelliseen vastarintaan. Maskulan mielestä Zwick kuitenkin latistaa mielenkiintoisen asetelman ”hampaattomaksi tusinaseikkailuksi”, kuten hän teki myös Yhdysvaltojen sisällissodasta kertovassa elokuvassa Glory (1989): ”Vanhakantaisena taivasteluna Uhma on pönäkkä toimintafilmi luonnon armoilla kyyhöttävistä selviytyjistä. Puisevat roolihahmot, jahkaileva käsikirjoitus ja tarinan laimeat lataukset rasittavat muutenkin pitkäveteistä korpivaellusta.”[2]

Valkovenäjällä elokuvaa kritisoitiin esimerkiksi valkovenäjän kielen puutteesta. Neuvostopartisaaneissa toimineiden veteraanien mukaan elokuvassa on useita historiallisia virheitä. Puolassa kritisoitiin Bielskin partisaanien puolalaiseen väestönosaan kohdistuneiden julmuuksien kuvailun puutetta. Elokuvan eräässä kohtauksessa puhutaan leviävästä pilkkukuumeesta ja mainitaan siihen tarvittavan ampisiliinia, jota todellisuudessa ei tullut käyttöön kuin vasta 17 vuotta tapahtumien jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Robert Niemi: 100 great war movies : the real history behind the films, s. 86-88. ABC-CLIO, 2018. ISBN 978-1-4408-3386-1. (englanniksi)
  2. Maskula, Tapani: Piilossa pahalta maailmalta Turun Sanomat. 20.2.2009. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]