Uhkapeliä Shanghaissa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uhkapeliä Shanghaissa
The Shanghai Gesture
Ohjaaja Josef von Sternberg
Käsikirjoittaja Josef von Sternberg
Jules Furthman
Geza Herczeg
Näytelmä: John Colton
Tuottaja Arnold Pressburger
Säveltäjä Richard Hageman
Kuvaaja Paul Ivano
Leikkaaja Sam Winston
Lavastaja Boris Leven
Pääosat Gene Tierney
Walter Huston
Victor Mature
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö United Artists
Ensi-ilta 25. joulukuuta 1941
Suomi: 23. helmikuuta 1951
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Uhkapeliä Shanghaissa (The Shanghai Gesture) on Josef von Sternbergin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1941.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuottaja Arnold Pressburger päätti vuonna 1941 herättää henkiin idean filmata sensaationäytelmä, jonka filmatisointi ei siihen mennessä ollut onnistunut, eli John Coltonin The Shanghai Gesture, jonka tapahtumapaikka oli eksoottinen kiinalainen bordelli. Ilotalo oli kuitenkin tabu tuolloisessa Hollywoodissa, ja miljöö muutettiin luksuspelitaloksi.[1]

Sternberg sai hankkeeseen myötämielisen tuottajan, aiemmat vapautensa ohjaajana ja ehdottoman määräysvallan joka alueella näyttelijävalinta mukaan lukien. Kun ohjaaja tarjoutui lähettämään käsikirjoituksen maineikkaalle saksalaiselle näyttelijälle Albert Bassermanille, tämä vastasi, että näytteleminen Sternbergin elokuvassa olisi kunnia, eikä hänen tarvitse lukea käsikirjoitusta etukäteen.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva alkaa kun nuori amerikkalainen tyttö saapuu isoon kiinalaiseen pelikasinoon.

Tyttö esittäytyy nimellä Poppy eli Unikko, (Gene Tierney)mikä herättää sekavia mielipiteitä ja tunteita.

Nyt paikalle ilmestyy talon emäntä (Ona Munson); hän on jääkylmä ja julma nainen, joka kantaa syvää kaunaa entiselle aviomiehelleen. Hän ei tiedä että Poppy on hänen tyttärensä ja on kylmästi myymässä tätä prostituoiduksi ennen kuin totuus paljastuu; nyt käy selväksi että hänen entinen miehensä ei kavaltanut hänen rahojaan: ne olivat kiinni suuressa jos varmassa rakennushankkeesta ja olisi maksettu heti sen valmistuttua - mutta kohtalo päätti toisin!

Tierneyn liekkimäinen hehku ja Munsonin jäinen olemus täydentävät toisiaan loistavasti - ja loppukohtaus onkin sitten suurta draamaa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Shanghai Gesture -elokuvan ohjelmalehtinen (Kansallinen Audiovisuaalinen Arkisto, Orion, syksy 2009; alkuperäinen lähde KAVA: Herman B. Weinberg: Josef von Sternberg, 1967)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.