Työmaahuolto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Työmaahuolto Oy
Perustettu 1945
Perustaja Suomen Naisten Huoltosäätiö
Toimitusjohtaja Tellervo Hakkarainen
Puheenjohtaja Tellervo Hakkarainen
Toiminta-alue Suomi
Toimiala ruokahuolto, ravintolatoiminta
Tuotteet 140 työpaikkaruokalaa (1973)
Liikevaihto 80 milj. mk (1977)[1]
Henkilöstö 1 800 (1977)[1]
Tytäryhtiöt Ravintohuolto Oy
Ravintola White Lady
Pyykkivakka Oy
tukkuliike Suuros Oy
Ruova Oy (Tampere)[1]
Omistaja Suomen Naisten Huoltosäätiö
vuodesta 1978 Fazer

Työmaahuolto Oy oli 1940-luvulta 1970-luvulle toiminut yritys, joka huolehti muun muassa sodan­jälkeisten Lapin jälleen­rakennus­työmaiden ja Helsingin kesäolympialaisten muonituksesta. Yritys syntyi Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen perustetun Suomen Naisten Huolto­säätiön piirissä ja käytti työvoimanaan paljolti entisiä muonituslottia. Vuonna 1978 valtakunnalliseksi työpaikka­ruokailu­yritykseksi kasvanut Työmaahuolto Oy siirtyi osaksi pari vuotta aiemmin perustettua Fazer Cateringiä, josta sitten kehittyi nykyinen lounas­ravintola­ketju Amica.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestön keskus­johtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön, jonka tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa kotirintaman naisia ja lapsia ja toisaalta jatkaa rauhan­sopimuksessa lakkautettavaksi määrätyn lottajärjestön työtä.lähde?

Osaksi säätiön varainkeruuta toimitusjohtaja Maja Genetz ja talousopettaja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen organisaatiosta, joka ottaisi hoitaakseen sodan jälkeen perustettujen jälleenrakennus­työmaiden ruokahuollon. Henkilökunnaksi palkattiin entisiä muonituslottia, ja toiminta aloitettiin yhdistysmuotoisena. Toiminta kuitenkin yhtiötettiin jo maaliskuussa 1945.[2] Hakkaraisesta tuli Työmaahuollon toimitusjohtaja vuosiksi 1946–1973, ja hän toimi myös sen johtokunnan puheenjohtajana 32 vuotta.[3] Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti ympäri Suomen, ja jälleenrakennus­työmaiden ohella se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös yritykset, kuten Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu.lähde?

Vuonna 1948 Työmaahuollosta eriytettiin Valtion väliaikainen ravitsemuskeskus, josta sitten kehittyi Valtion ravitsemuskeskus (VARK). Se keskittyi hoitamaan valtion työmaaruokaloita ja myöhemmin valtion laitosten ja virastojen ruokaloita. VARK yhtiöitettiin vuonna 1993 Kulinaari Ravintolat Oy:ksi ja myytiin sekin osaksi Fazerin lounasravintolatoimintaa.[2]

Helsingin olympialaisissa 1952 Työmaahuolto Oy muonitti päivittäin noin 75 000 asiakasta yhdeksässä kenttäruokalassa.[1]

Olympialaisiin valmistui myös Työmaahuolto Oy:n perustama White Lady -ravintola Helsingin Laaksossa sijaitsevaan Naistentaloon. Yhä toiminnassa oleva White Lady oli tiettävästi ensimmäinen laaturavintola, johon naiset pääsivät ilman miesseuraa.[4][5]

Seuraavina vuosikymmeninä Työmaahuollon toiminta kasvoi eri puolilla maata ja työllisti vuonna 1972 jo yli 1 500 henkilöä, joista vain 35 oli miehiä.[6] Tuotoillaan yritys avusti vuosittain muun muassa sotainvalidi­järjestöjä ja vapaaehtoista maanpuolustus­työtä tekeviä yhdistyksiä.[1]

Vuonna 1978 tuolloin 1 800 ihmistä työllistänyt Työmaahuolto Oy myytiin Fazerille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Lotta Svärd Säätiön perustaminen, Lotta Svärd Säätiö. Viitattu 18.8.2015.
  2. a b c Fazerin ruokailupalveluosaaminen perustuu suomalaisten muonituslottien työhön, Fazer Group. Viitattu 18.8.2015.
  3. Tellervo Hakkaraisen muistokirjoitus, Helsingin Sanomat 12.3.2008 s. C9. Viitattu 18.8.2015.
  4. Mannerheimintie 93 – asumisen historiaa 60 vuoden ajalta - Kiinteistöposti kiinteistoposti.fi. Viitattu 29.7.2015.
  5. White Ladyn tarina, Ravintola White Lady. Viitattu 18.8.2015.
  6. Jokela, Eila: Tellervo, 1500 naista, 35 miestä, Kotiliesi 4/1973 s. 39.