Tuvan kansantasavalta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Tuvan kansantasavalta Тыва Арат Республик Tьʙа Arat Respuʙlik |
|||
|---|---|---|---|
1921–1944 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Marxilais-leninistiläinen yksipuoluejärjestelmä | ||
| Pienen huralin presidiumin puheenjohtaja | Hertek Antšimaa-Toka (viimeinen) | ||
| Pääkaupunki | Kyzyl | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 170 500 km² | ||
| Väkiluku | 95 400 | ||
| Uskonnot | tiibetinbuddhalaisuus , šamanismi, vanhauskoisuus, ortodoksisuus | ||
| Kielet | tuva, venäjä, mongoli | ||
| Valuutta | Tuvan akşa | ||
| Kansallislaulu | Tooruktug Dolgay Tangdym | ||
| Edeltäjä(t) | Urjanhain aluepiiri | ||
| Seuraaja(t) | Tuvan autonominen alue | ||
.svg)
.svg)
Tuvan kansantasavalta tai Tannu Tuvan kansantasavalta (tuvaksi Тыва Арат Республик, Tьʙа Arat Respuʙlik, IPA [tʰɯˈʋa aˈɾatʰ resˈpʰuplik]) oli osittain tunnustettu valtio entisen Venäjän keisarikunnan Tuvan protektoraatin alueella. Neuvostoliitto ja Mongolia olivat ainoat valtiot, jotka tunnustivat Tuvan itsenäisyyden.[1]
Nykyään Tuva on osa Venäjää.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen kuin Venäjän keisarikunta liitti Tuvan itseensä, alue oli osa Mongoliaa, joka taas oli osa Qing-dynastiaa, josta Tuva julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1912.[2]
Venäjän vallankumouksen ajan kaaos antoi tuvalaisille mahdollisuuden julistaa maansa itsenäiseksi. 4 elokuuta 1921 bolševikit perustivat Tuvan kansantasavallan, josta käytettiin nimeä Tannu Tuva vuoteen 1926 saakka.
Pääkaupunki Khem-Beldir nimettiin uudelleen Kyzyliksi. Neuvostoliiton ja Mongolian kansantasavallan välinen sopimus vuonna 1926 vahvisti valtion itsenäisyyden. Vaikka muut valtiot eivät tunnustaneet sen itsenäisyyttä, se näkyi Yhdysvalloissa valmistetuissa kartoissa ja karttapalloissa.
Tuvan ensimmäinen pääministeri oli Donduk Kuular. Hän teki buddhalaisuudesta valtion virallisen uskonnon ja yritti vähentää Venäjältä tulleiden uudisasukkaiden ja propagandan määrää. Neuvostoliitto huolestui muutoksista, ja vuonna 1929 Kuular pidätettiin ja teloitettiin Tuvan vallankaappauksen aikana.
Vallankaappauksen jälkeen uusi hallitus yritti tuhota buddhalaisuuden ja samanismin Tuvassa Stalinin rohkaisemana.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuvan sanotaan liittyneen toiseen maailmansotaan Neuvostoliiton kanssa 22. tai 25. kesäkuuta 1941, mutta asiasta ei olla varmoja. Joka tapauksessa Tuvasta tulleet vapaaehtoiset auttoivat Neuvostoliittoa sodassa akselivaltoja vastaan.
11. lokakuuta 1944 Tuvan pienen huralin pyynnön jälkeen Tuva liitettiin Neuvostoliittoon autonomisena alueena. Saltšak Toka sai Tuvan kommunistisen puolueen ensimmäisen sihteerin tittelin. Ennen Neuvostoliittoon liittymistä Saltšakin vaimo, Hertek Antšimaa-Toka, toimi Tuvan valtionpäämiehenä eli pienen huralin presidiumin puheenjohtajana. Tästä syystä Tuvan kansantasavallan voidaan katsoa olevan ensimmäinen valtio, jonka valtionpäämiehenä toimi nainen, joka valittiin toimeen vaaleilla.[1][3]
Tuva oli autonominen tasavalta vuoden 1961 lokakuusta vuoteen 1992. Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Tuvan ASNT julistautui Tuvan tasavallaksi vuonna 1991. Samoihin aikoihin Tuvassa esiintyi kansallismielisiä itsenäistymispyrkimyksiä. Tuvan tasavalta jäi kuitenkin Venäjän federaation yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kamala Harris murtaa historiallisen lasikaton Yhdysvalloissa – tunnetko nämä 10 tienraivaajaa ennen häntä? Iltalehti. 19.1.2021. Viitattu 28.7.2022.
- ↑ Chronology for Tuvinians in Russia 2022. Refworld. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Khertek Anchimaa Toka: the world’s first female head of state 2.12.2008. thetimes.co.uk. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
