Tusina

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kappalemittaa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Tusina munkkirinkeleitä

Tusina (lyh. tus, engl. dozen, ransk. douzaine) on paljon käytetty kappalemitta, joka merkitsee 12 kappaleen erää. Kaksitoista tusinaa eli 144 kappaletta on krossi.

Tusina ja krossi voidaan myös käsittää 12-kantaisen eli duodesimaalijärjestelmän mukaisiksi lukusanoiksi. Tusinaa pidetään monissa yhteyksissä kätevänä laskuyksikkönä erityisesti siitä syystä, koska luku 12 on jaollinen sekä kahdella, kolmella, neljällä että kuudella.[1] Tämä seikka lienee myös vaikuttanut siihen, että luku 12 on ollut vanhastaan myös monien mittayksiköiden suhdelukuna: vuosi jakautuu 12 kuukauteen, brittiläinen jalka 12 tuumaan ja ennen myös Ison-Britannian šillinki 12 pennyyn.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupassa tusinoina on vanhastaan laskettu ja myyty muun muassa lusikoita, kampoja, harjoja, peilejä, saksia ja sukia.[2] Hopealusikoita myydään nykyisinkin usein puolen tusinan eli 6 kappaleen erissä.[2] Lautoja laskettaessa 12 kappaleen erästä on käytetty nimitystä toltti.[3]

"Tusinatavaraa"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyssanojen alkuosana tusina merkitsee suomen kielessä usein halventavasti suurina määrinä tuotettua, yksilöllisyyttä vailla olevaa ja keskinkertaista. Paitsi "tusinatavarasta" ja -"tuotteista", saatetaan vastaavassa merkityksessä puhua myös "tusinaihmisistä", esimerkiksi "tusinakirjailijoista" tai -"taiteilijoista", joiden teoksilta puuttuu omaperäisyys.[4]

Sanan etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana tusina on peräisin ranskan kielen sanasta douzaine, joka on johdos lukusanasta douze, kaksitoista.[5] Suomen kielessä sana on ollut käytössä ainakin jo 1600-luvun alussa.[5] Ranskan kielessä johdin -aine voidaan lisätä muihinkin lukusanoihin, jolloin näin muodostettu substantiivi saattaa tarkoittaa määräsuuruista erää, mutta epätarkkaa lukumäärän arviota: esimerkiksi trente = 30, trentaine = kolmisenkymmentä, noin 30; cent = 100, une centaine = satakunta.


Leipurin tusina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:dozen
"Leipurin tusina" on saattanut saadan alkuna lepurien keinosta välttää syytökset asiakkaiden huijaamisesta.

Leipurin tusina (engl. Baker's dozen) merkitsee 13 kappaleen erää. Samassa merkityksessä käytetään suomen kielessäkin myös nimitystä pirun tusina (engl. Devil's dozen)[4][6]

Nimitys johtuu leipurien tavasta myydä tuotteitaan 13 kappaleen erässä, jota kuitenkin sanotaan tusinaksi. Tämä tapa on mahdollisesti saanut alkunsa heidän yrityksestään varmistua siitä, etteivät he joudu syytteeseen asiakkaan huijaamisesta, vaikka tuotteiden paino olisikin säädettyä pienempi, missä tapauksessa heitä olisi voitu sakottaa.[7]

1500-luvun lopulla leipurin tusina tarkoitti 13 kappaleen leivottua erää, josta asiakas sai 12 kappaletta ja viimeinen jäi leipurille voitoksi.[8]

Useimmista muista lähteistä poiketen Classical Dictionary of the Vulgar Tonge vuodelta 1785 ilmoitti, että "leipurin tusina" oli 14 kappaletta, mikä lukumäärä sämpylöitä oli annettava tusinan ostajalle.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”The Best Base for the Number System”, Mathematical Cranks: Underwood Dudley, s. 22. The Mathematical Association of America, 1992. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Jarmo Grönroos & Arja Hyvönen & Petteri Järvi & Juhani Kostet & Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin, s. 162. 2. uud. painos. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7.
  3. Jarmo Grönroos & Arja Hyvönen & Petteri Järvi & Juhani Kostet & Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin, s. 160. 2. uud. painos. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7.
  4. a b ”Tusina-”, Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S–Ö), 11. painos, s. 84. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-0-09107-3.
  5. a b Ulla-Maija Kulonen ym.: ”Tusina”, Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja, 3. osa (R–Ö), s. 338. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Gummerus, 2001. ISBN 951-717-712-7.
  6. ”Devil”, Concise Oxford English Divtionary: Luxury Edition, 12. osa, s. 392. Oxford University Press, 2011. Teoksen verkkoversio.
  7. The Baker's Helper, 1921, nro 36. Clissold Publishing Company. Artikkelin verkkoversio.
  8. Oxford Dictionary of English 3rd ed.. , 2010. ISBN 9780191727665.
  9. Francis Grose: A Classical Dictionary of the Vulgar tongue, s. 19. {{{Julkaisija}}}, 1785.