Tusculanum
| Tusculanum | |
|---|---|
 Cicero huvilallaan Tusculumissa. William Turnerin maalaus, 1839. |
|
| Sijainti | Tusculum, Latium, Latium et Campania, Italia |
| Rakennustyyppi | huvila |
| Valmistumisvuosi | 1. vuosisata eaa. |
 |
|
Tusculanum oli antiikin aikainen huvila Tusculumin kaupungissa Italiassa. Se tunnetaan Ciceron huvilana, joka oli hänen suosikkipaikkansa vapaa-ajanviettoon ja jossa hän todennäköisesti kirjoitti suuren osan filosofisista teoksistaan ja erityisesti kaupungista nimensä saaneen teoksen Keskusteluja Tusculumissa.[1]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huvilan sijainnista on keskusteltu paljon. Osa tutkijoista on sijoittanut sen nykyiseen Grotta Ferrataan ja osa Villa Rufinellaan. Kumpikin sijaitsee Tusculumin länsipuolella, mutta viimeksi mainittu lähempänä kaupunkia ja kukkulalla, kun taas Grotta Ferrata sijaitsee tasangolla. Antiikin lähteiden perusteella huvila sijaitsi lähellä Luculluksen ja Gabiniuksen huviloita, jotka olivat Tusculumin huomattavimmat, ja siksi myös sen voidaan olettaa sijainneen kaupungin länsipuolella. Horatius sanoo Ciceron huvilan olleen Tusculumin kukkulan ”ylemmillä puolilla” (ad latera superiora), joten se tuskin olisi sijainnut tasangolla, ja näin Grotta Ferrata ei vaikuta sopivalta paikalta. Myös monikko latera viittaa paremmin Villa Rufinellaan, jossa kukkulalla on kaksi harjannetta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ciceron huvila kuului alun perin Sullalle. Cicero käytti sitä erityisesti julkisuudesta vetäydyttyään.[1][2] Kuten sanottua, huvila oli lähellä Luculluksen huvilaa, ja Cicero kävi usein omakätisesti lainaamassa kirjoja naapuriltaan.[1][3] Se oli myös lähellä konsuli Gabiniuksen huvilaa, joka sijaitsi myös Tusculumin kukkulalla, todennäköisesti nykyisen Villa Falconierin paikalla.[1][4] Puheessaan Pro Sestio Cicero sanoo, että hänen huvilansa oli pelkkä mökki verrattuna Gabiniuksen huvilaan, vaikkakin Gabinius oli kuvannut sitä sanalla pictam (”maalattu”) pyrkiessään herättämään kateutta Ciceroa kohtaan. Ciceron omista teoksista käy kuitenkin ilmi, ettei hän elänyt julkisuudesta vetäytymisensä jälkeenkään missään köyhyydessä. Summat, jotka hän käytti Tusculanumiin sekä toiseen Pompejissa olleeseen huvilaansa saivat hänet suuriin velkoihin.[1][5] Toisessa kirjeessä hän valittaa, että konsulit arvottivat huvilan vain quingentis millibus (500 000) eli 4 000 l ja 5 000 l välille.[1]
Ciceron huvilaan viitaten ”Tusculanum” tai kaupungin nimi ”Tusculum” merkitsee nykyisin vertauskuvallisesti paikkaa, jossa tieteen tai taiteen harjoittaja voi työskennellä häiriintymättä.[6]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ciceron omien kuvausten mukaan rakennuskokonaisuuteen kuului kaksi gymnasionia,[1][7] joista ylemmän nimi oli Lyceum Aristoteleen Lykeioniin viitaten, ja jossa Cicerolla oli tuon esikuvansa tapaan tapana kävellä ja keskustella aamupäivisin, ja johon kuului kirjasto; ja alempi, jonka nimi oli Academia Platonin Akatemiaan viitaten, ja jossa saattoi kävellä varjossa kuten Platonin puutarhassa.[1][8] Viimeksi mainittu sijaitsi mahdollisesti Villa Rufinellan Casinon paikalla.[1] Kumpikin oli koristeltu marmori- ja pronssipatsailla.[9] Huvilassa oli myös pieni atrium (atriolum),[10] pieni pylväikkö, jossa oli eksedroja,[11] kylpylä,[12] katettu kävelykäytävä (tecta ambulatiuncula)[13] sekä horologion.[14]
Huvilan mahdolliselta paikalta Villa Rufinellasta on löydetty joitakin jäänteitä vuonna 1741, mukaan lukien mosaiikkilattiaa. Löytöihin lukeutuu myös aurinkokello, joka voisi olla mainittu horologion. Eräät rauniot tunnetaan nykyisin nimellä Scuola di Cicerone. Ne koostuvat pitkästä käytävästä ja kahdeksasta kammiosta, ja ovat todennäköisesti olleet jonkun rakennuksen alakerran varastotiloja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Tusculum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 22.6 s. 6.
- ↑ Cicero: De finibus bonorum et malorum 3.2.
- ↑ Cicero: Pro domo sua 24, Post reditum 7, In Pisonem 21.
- ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 2.1.
- ↑ McCracken, George: The Villa and Tomb of Lucullus at Tusculum. American Journal of Archaeology, Jul.–Sep., 1942, 46. vsk, nro 3, s. 325–340. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Cicero: De divinatione 1.5.
- ↑ Cicero: Keskusteluja Tusculumissa 2.3; De divinatione 2.3.
- ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 1.1, 1.8, 1.9, 1.10.
- ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 1.10.
- ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 7.23.
- ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 14.20.
- ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 13.29.
- ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 16.18.