Turun kauppaopisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1968 Turun kauppaopistolle valmistunut rakennus, jossa nykyään opetetaan liiketaloutta ja tieto- ja viestintätekniikkaa Turun ammatti-instituutin toimesta. Rakennus aiotaan purkaa asuntorakentamisen tieltä.

Turun kauppaopisto oli vuosina 18391983 Turussa toiminut kauppaoppilaitos. Vuonna 1983 se yhdistyi Turun kaupungin kauppakoulun kanssa Turun Kauppaoppilaitos - Handelsläroverket i Åboksi, joka vuonna 1998 yhdistettiin silloisen Turun ammatti-instituutin, Turun teknillisen ammattioppilaitoksen ja Turun terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa Turun ammatti-instituutiksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppaopiston perustamisen muistolaatta osoitteessa Humalistonkatu 7.

Opisto sai alkunsa vuonna 1837, kun Turun Kauppaseura ja Turun suomalainen porvaristo asettivat toimikunnan kauppakoulun perustamiseksi. Toimikuntaan kuuluivat kauppaneuvos A. Kingelin, sekä kauppiaat N. P. Cajander, C. U. Grönberg ja J. E. Humelin. Koulun ensimmäiset oppilaat aloittivat 7. lokakuuta 1839. Vuonna 1870 opistoon alettiin ottaa myös naisoppilaita ja 1884 opistossa alettiin antaa myös suomenkielistä opetusta. Ensimmäinen suomenkielinen opisto-osasto perustettiin vasta 1905 Turun kaupunginvaltuuston aloitteesta. Asiaa oli aiemmin ajettu tuloksetta myös yksityisten tahojen toimesta. [1]

Kauppakoulun viralliseksi nimeksi muutettiin Turun Kauppaopisto (Handelsinstitutet i Åbo) vuonna 1880.[1]

Vuosina 1946–1951 opistossa toimi jatkoluokka varsinaisen opistotutkinnon jo suorittaneille, mutta luokka lakkautettiin Turun kauppakorkeakoulun aloitettua toimintansa.[1]

Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuosinaan koulu toimi hovineuvos Langéllin talossa Puutarha- ja Humalistonkatujen kulmassa. Huonosti toimintaan sopivista tiloista muutettiin vuonna 1841 kauppaneuvos Kingelinin omistamaan taloon Yliopiston- ja aninkaistenkatujen kulmaan. 1851 koulu muutti vanhan suurtorin laidalla sijaitsevaan Tryggin taloon. 1860 koulu muutti Itäisen Rantakadun varrella sijaitsevassa ja Carl Hambergin omistamassa 1643 rakennettuun kivitaloon, jonka paikalla nykyisin on Rettigin palatsi. Vuonna 1862 koulu muutti Iso Häämenkatu 28:ssa sijainneeseen Suomen Talousseuran rakennukseen. Vuosina 1867–1885 koulu toimi ns. Richterin talossa.[1]

Vuonna 1886 opisto sai ensimmäisen oman talonsa osoitteeseen Eerikinkatu 22. Puutalossa oli kolme luokkahuonetta, opettajainhuone, naisoppilaiden huone ja vahtimestarin asunto. Koulu toimi rakennuksessa vuoteen 1908 saakka, jolloin sille rakennettu jugend-tyylinen kivitalo valmistui osoitteeseen Aurakatu 11. Koulu toimi jugend-rakennuksessa vuoteen 1968, jolloin se sai seuraavan uuden talonsa osoitteeseen Kellonsoittajankatu 9–11. Kellonsoittajan kadun rakennuksessa toimii nykyisin Turun ammatti-instituutin toimipiste, joka antaa suomen- ja ruotsinkielistä opetusta liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla.[1][2][3]

Kellonsoittajankadun kauppaopistorakennus aiotaan kaavamuutoksen myötä purkaa asuntorakentamisen tieltä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Eero Vasara: Turun Kauppaopiston eräitä kehityspiirteitä. Suomen Turku, 1968, nro 3, s. 8–10. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.3.2017.
  2. Turun kivikerros – Kauppaopiston talo kivikierros.com. Viitattu 26.3.2017.
  3. Kellonsoittajan koulutalo – Turun ammatti-instituutti turkuai.fi. Viitattu 26.3.2017.
  4. Kossila, Eino: Kellonsoittajankadun kauppaoppilaitos voidaan purkaa Yle Uutiset. 9.1.2019. Viitattu 10.3.2019.