Turun Seudun Osuuspankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turun Seudun Osuuspankki (TOP) on turkulainen OP-finanssiryhmään kuuluva osuuspankki. Konttoreita on 11, ja pankki toimii Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paraisten, Raision, Ruskon ja Vehmaan kuntien alueilla.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Seudun Osuuspankki sai alkunsa maaliskuussa 1922, jolloin joukko kaarinalaisia oli koolla Kaarinan Metsäpirtissä päättämässä osuuskassan perustamisesta paikkakunnalle. Toiminta käynnistyi niin lupaavasti, että pian alettiin harkita muuttoa Rauvolan koululta naapurikaupunkiin Turkuun, koska Kaarinan tuolloin pirstaleinen alue ulottui molemmin puolin Turkua. Muuton yhteydessä 1928 myös Maarian Osuuskassa yhdistyi Kaarinan Osuuskassaan ja nimeksi tuli Turun Seudun Osuuskassa. Pankki toimi aluksi Aninkaistenkatu 4:ssä ja sitten parikymmentä vuotta Maariankatu 5:ssä. Vuonna 1938 mukaan liittyi myös Kuusiston Osuuskassa, vuonna 1953 Raision Osuuskassa ja vuonna 1968 Karjalasta Kaarinaan muuttanut Karhulan osuuskassa. 1950-luvun alkupuolen mittaan päästiin muuttamaan Turun Puutorin laidalle uuteen toimitaloon (Maariankatu 4), jossa pankki yhä sijaitsee. Ensimmäinen sivukonttori avattiin Littoisiin 1950, ja vuoden 1972 paikkeilla konttoreita oli parikymmentä.[1]

1950-luvun puolessavälissä Turun Seurun Osuuskassasta oli tullut Suomen suurin, ja sitä se oli ainakin 1970-luvun alkupuolelle asti. Vuonna 1970 nimi muuttui muiden osuuskassojen tavoin osuuspankiksi, nimelle Turun Seudun Osuuspankki.[1] Vuoden 1982 paikkeilla TOP oli Suomen toiseksi suurin osuuspankki[2].

Vuonna 1986 TOP asetti esille pari vuosikymmentä keräämänsä rahakokoelman, jonka takana olivat numismatiikkaa harrastanut pankinjohtaja Jukka Suotmaa ja Turun Numismaattisen Seuran toiminnanjohtaja Leo Ääri.[3]

Vuoden 2019 toukokuun alusta Merimaskun Osuuspankki ja Turun Seudun Osuuspankki yhdistyivät.[4]

Toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Seudun Osuuspankin pääkonttorin julkisivussa Puutorin laidalla on valotaideteos Elämän puu vuodelta 1960.

TOP on Turun Palloseuran pääyhteistyökumppani.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rissanen, Jukka: Ihmisläheistä palvelua – rakentavaa yhteistoimintaa. Turun Seudun Osuuspankki 50 vuotta. Suomen Turku, 3/1972, s. 30–32. Näköislehden aukeama. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. TOP täyttää 60 vuotta. Helsingin Sanomat, 26.10.1982, s. 26. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Pankki esittelee oman rahakokoelmansa. Helsingin Sanomat, 1986-09-2, s. 18. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. Merimaskun Osuuspankki ja Turun Seudun Osuuspankki yhdistyvät op.fi. 14.12.2018. Viitattu 26.6.2019.
  5. Kuolleita: Varatuomari Olavi Kaisti. Helsingin Sanomat, 7.7.1996. Kuolinuutisen teksti digilehdessä (tilaajille).
  6. Salminen, Matti: 70 vuotta huomenna: Elämänohjeena kohtuus Turun Sanomat. 4.11.2006. Arkistoitu 26.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
  7. Salonen, P.: Risto Korpela odottaa aktiivisia eläkepäiviä. Pitkän linjan pankkimies on kokenut talouden nousut ja laskut V-S Yrittäjä. 3/2012. Arkistoitu 26.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
  8. Saariosta TOP:n uusi toimitusjohtaja Turun Sanomat. 24.11.2011. Viitattu 6.2019.
  9. Uusi toimitusjohtaja aloittaa aprillipäivänä V-S Yrittäjä. 3/2012. Viestintäharju Oy. Arkistoitu 26.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
  10. Turun seudun OP:n toimitusjohtaja vaihtuu – uusi vetäjä löytyi johtoryhmän sisältä ts.fi. 19.8.2021. Viitattu 29.7.2023.
  11. http://hc.tps.fi/uutiset-uutisarkisto-syksy_2012-niklas_osterlund_hc_tpsn_toimitusjohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]