Turun kasarmi (Helsinki)
Turun kasarmi oli Helsingin Kamppiin, silloisen Läntisen Henrikinkadun (nyk. Mannerheimintien) varrelle vuonna 1833 valmistunut suuri venäläisen sotaväen kasarmirakennus.
Ennen rakentamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kampin aluetta käytettiin jo Ruotsin vallan aikana sotaväen leiri- ja harjoitusalueena, joka tunnettiin nimellä Campementsplats, mistä kaupunginosan nimikin johtuu.[1] Myöhemmin alue oli Suomen Kaartin käytössä, kunnes alue tuli Helsinkiin sijoittuneen venäläisen sotaväen käyttöön.
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kasarmi rakennettiin vuosina 1830–1833 nykyisen Lasipalatsin paikalle, joka silloin oli varsinaisen kaupunkialueen laidalla, lähellä Espoon tullia, josta alkoi Turkuun johtanut maantie. Sitä ennen olivat Helsinkiin sijoitetut sotaväenosastot toimineet pääasiassa Katajanokan Merikasarmissa, joka nyt siirtyi kokonaan merivoimien, Suomen meriekipaasin käyttöön.[2]
Kasarmin alkuperäiset piirustukset laati Carl Ludvig Engel, mutta se rakennettiin Nikolai Sinebrychoffin urakoimana. [3] Kasarmin päärakennuksen länsi- ja lounaispuolelle rakennettiin vähitellen koko joukko sivurakennuksia, joiden väliin, nykyisen Narinkkatorin paikkeille, sijoitettiin myös suuri harjoituskenttä.[1]
Tuhoutuminen ja jatkokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen sisällissodan aikana, Helsingin valtauksen yhteydessä 12. huhtikuuta 1918, Turun kasarmi syttyi tuleen ja tuhoutui lähes täysin.[4]. Tämän jälkeen sitä ei enää jälleenrakennettu, vaan sen purkutyöt aloitettiin seuraavana vuonna[3], joskin osa raunioista pysyi paikoillaan 1930-luvulle saakka.[2]
Kasarmin läheisyydessä sijainneet, jäljelle jääneet sivurakennukset olivat 1920-luvulla Suomen puolustusvoimien käytössä, ja niissä toimivat muun muassa Uudenmaan rakuunarykmentti, komennuskomppania ja kenttätykistörykmentti 1.[5] Myöhemmin nekin on melkein kaikki purettu, esimerkiksi eräät Fredrikinkadun varrella olleet tiilirakennukset kuitenkin vasta 1950-luvulla.[3] Jäljellä on enää ainoastaan päärakennuksen länsipuolella sijainnut talousrakennus, nykyinen Kulttuurikasarmi, joka toimi vuodesta 1935 lähtien[2] Kampin keskuksen valmistumiseen saakka 2005 Helsingin linja-autoasemana. Myöhemmin siinä on toiminut muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelyhuoneisto Laituri, ennen kuin se vuonna 2023 peruskorjauksen jälkeen avattiin viihde- ja tapahtumakeskuksena. Kasarmin harjoituskenttä oli 1930-luvulla käytössä urheilukenttänä ja luistinratana[1]
Valtio luovutti Turun kasarmin tontin vaihtokaupalla Helsingin kaupungille vuonna 1934.[2] Seuraavana vuonna sen tuhouduttua rakennettiin alkujaan väliaikaiseksi tarkoitettu Lasipalatsi.[3][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 208–209. 8. painos. Sanoma Oy, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ a b c d Turun kasarmin tontille linja-autoasema Lasipalatsi. Viitattu 12.4.2012.
- ↑ a b c d Kampin kasvot kautta aikojen Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.4.2012.
- ↑ Laura Kolbe, Samu Nyström: Helsinki 1918, Pääkaupunki ja sota, s. 87. Minerva Kustannus Oy. ISBN 978-952-492-138-1.
- ↑ Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, Vanhojen kuvien kertomaa. Otava, 1962.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun kasarmi (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
