Tupajumi
| Tupajumi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Jumimaiset Bostrychoidea |
| Heimo: | Puunkaivajat Anobiidae |
| Suku: | Jumit Anobium |
| Laji: | punctatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anobium punctatum |
|
| Katso myös | |
Tupajumi (Anobium punctatum) on ruskea, noin 3–4 mm:n mittainen puuta tuhoava kovakuoriainen. Tupajumi elää kosteissa rakennusten puurakenteissa ja huonekaluissa sekä luonnonvaraisena metsissä. Suomalaisissa metsissä sitä ei kuitenkaan tavata[2]. Metsissä se ei aiheuta mainittavaa vahinkoa.
Tupajuminaaras munii munansa tyypillisesti puunhalkeamiin. Naaras ei muni koskaan pyöreähköjä valkoisia muniaan umpimähkään esimerkiksi sileälle pinnalle, vaan harkitsee tarkoin mihin ne jättää. Munasta kuoriutuu toukka kahden kolmen viikon kuluttua. Tyypillisesti puussa elämiseen sopeutunut toukka porautuu munan alla olevaan puuhun ja pysyy siellä elinikänsä. Toukat viihtyvät kosteassa puussa ja käyttävät sitä ravinnokseen. Toukat ovat vaaleita, muodoltaan käyriä ja kasvavat 4–5 mm:n mittaisiksi. Rakennuksissa toukka asustaa puukäytävässään n. 3 vuotta ja luultavimmin rakennusten ulkopuolella huomattavasti lyhyemmän ajan. Kun toukka on kasvanut täysimittaiseksi se kaivaa pystysuoran käytävän lähelle puun pintaa, pysähtyy lähelle kuorta ja koteloituu muutamassa päivässä. Muutamien viikkojen kuluessa kotelosta kuoriutuu aikuinen joka lepää muutamia päiviä kotelokammiossaan ja kaivautuu sen jälkeen ulos pyöreästä ulostuloreiästä. Aikuinen tupajumi elää ainoastaan muutaman viikon, lisääntyy ja kuolee sen jälkeen.
Tupajumien toukat tarvitsevat tietyn puuaineen kosteuden elääkseen. Puunkosteus puolestaan riippuu ilmankosteudesta. Vastakuoriutuneet toukat vaativat suuremman n. 65–75 % kosteuden kuin isommat. Tupajumeista ei ole rakennuksissa haittaa mikäli huoneiden kosteus pystytään pitämään keskimäärin 60 %:n alapuolella.
Tupajumeja tuhoaa loispistiäinen nimeltään jumivainokainen (Spathius exarator).[3]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_(28692210695).png)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eläinten maailma, osa 5, s. 1908, ISBN 951-1-02059-5
- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Tupajumi – Anobium punctatum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Uunio Saalas: Suomen metsähyönteiset, s. 238. Suomalainen tiedeakatemia, 1949.
- ↑ Sandhall-Hedqvist, Pistiäiset, sivu 77
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Tupajumi (Anobium punctatum)
- UPM-Kymmene, Kari Heliövaara: Metsiemme kovakuoriaisia, Tupajumi (Anobium punctatum) sivu 27 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bayer: Tupajumi
- ITIS: Anobium punctatum (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Anobium punctatum, the Common furniture beetle (englanniksi)
- Building Conservation: Tim Hutton, Woodworm, Anobium punctatum (englanniksi)