Tuomas Eerola
Tuomas Eerola (s. 27. maaliskuuta 1971 Kangasala) on suomalainen musiikkitieteilijä. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1997 pääaineenaan musiikkitiede. Jatko-opintoja hän suoritti Leicesterin yliopistossa, Isossa-Britanniassa (1999–2000) sekä monitieteisessä Pythagoras-tutkijakoulussa (2000–2003). Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2003 (Jyväskylän yliopisto) ja hänen musiikin havaitsemista käsittelevä väitöskirjansa palkittiin samana vuonna Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan parhaana. Eerola on toiminut vuodesta 1997 lähtien eri tehtävissä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella. Eerola on monitieteisen musiikintutkimuksen huippututkimusyksikön sekä Musiikin tutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman johtoryhmän jäsen. Hän on edistänyt tieteenalaansa Suomen musiikkitieteellisessä seurassa eri rooleissa vuosina 1999–2011. Vuonna 2011 Eerolalle myönnettiin Jyväskylän yliopiston tieteellisen tiedon julkistamispalkinto. Eerolan erityisalaa on musiikkipsykologia, erityisesti musiikki ja tunteet, musiikin havaitseminen sekä musiikki ja liike. Hänen yli 100 julkaisua löytyy helpoimmiten Google Scholar -palvelusta.[1]
Hän toimi musiikkitieteen professorina Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella vuosina 2010-2017. Vuodesta 2013 lähtien Eerola on työskennellyt musiikkipsykologian professorina Englannissa, Durhamin yliopiston musiikin laitoksella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uudet professorit Tarnanen, Eerola ja Takkinen esittäytyivät Web Archive. 12/2011. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 6.4.2016. Viitattu 29.4.2019.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Google Scholar Profile. "Google Scholar Profile Tuomas Eerola", Google Scholar, Viitattu 15.1.2018.
| ||||||||||||||
