Tunneliviljely

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tunneliviljely on viljelytekniikka, jossa viljelykasvit sijaitsevat maassa tai viljelypöydällä[1], ja niiden yläpuolelle on asennettu kalvorakenne, joka kohottaa alapuolista lämpötilaa. Tunneliviljely ei ole kasvihuoneviljelyä, sillä asennettu kalvorakenne ei ole kasvihuone. Asennettua kalvorakennetta kutsutaan kasvutunneliksi tai kausihuoneeksi. Tunneliviljelyllä voidaan kasvattaa esimerkiksi puutarhamansikkaa ja vadelmaa.

Kasvutunnelin muovit otetaan talveksi pois.[2] Kasvutunneli on sen verran vahvaa tekoa, että se kestää Suomessa rannikkoalueen kovat tuulenpuuskat ja myrskyt.[3]

Suomessa on tunneliviljelyä käyttäen mahdollista saada Tanskaa vastaava tehoisa lämpösumma ja esimerkiksi puutarhamansikan sato aikaistuu sekä toisen sadon tuottaminen elo-syyskuussa mahdollistuu: molemmista on viljelijälle taloudellista hyötyä, sillä hinnat ovat tavanomaisen sesongin ulkopuolella korkeampia. Tunneliviljelyssä viljelykasvit ovat suojassa liialliselta sateelta, mutta toisaalta niitä täytyy kastella. Mansikan viljelyssä tunneliviljely vähentää homehtumista. Tunneliviljelyllä mansikkaa saa vielä syyskuun puolivälissä.

Piikkiössä tehdyssä kokeessa pensasmustikka tuotti kasvutunnelissa 13,8 tonnia hehtaarilta, mikä on 2,8-kertaisesti avomaaviljelyyn verrattuna.[4]

Kesäkaudella 2017 puolet Suomen vadelmasadosta tuli tunneliviljelmiltä.[2] Kasvutunnelissa vadelma kypsyy kuukautta aikaisemmin kuin avomaalla, heinäkuun puolivälissä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vadelma ja mansikka siirtyvät kasvutunneleihin - Kymen Sanomat kymensanomat.fi.
  2. a b Riestola, Minna–Liisa: Vadelmaa ja mansikkaa saa pitempään tunneliviljelyllä Itä-Savo. 4.7.2017. Kaakon Viestintä Oy. Viitattu 11.5.2018.
  3. a b Tyynismaa, Kia–Frega: Tunnelivadelma on avomaan ystäväänsä maukkaampi Kotimaa. 15.7.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2018.
  4. Leppänen, Johanna: Tunnelista jopa yli kaksinkertainen pensasmustikkasato Artikkelit:maatalous & puutarha. 21.8.2017. Luonnonvarakeskus (Luke) & Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 11.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]