Tukinuittaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kotkaan pystytetty Tukinuittajan jälkivalos entisessä sijoituspaikassaan Hovinsaarella vuonna 2012. Taustalla Kivisalmen silta.

Tukinuittaja on Emil Wikströmin kipsiveistos vuodelta 1890. Veistoksesta on pystytetty pronssiset jälkivalokset Kotkaan 1952 ja Valkeakoskelle 1987. Alkuperäinen kipsiveistos on esillä museona toimivassa Wikströmin Visavuoren taiteilijakodissa Valkeakoskella. Veistoksesta on käytetty myös nimeä Koskenlaskija[1].

Wikström aloitti veistoksen vuonna 1887 ja se valmistui keväällä 1890. Teos on signeerattu vuodelle 1889.[2] Veistoksen ensimmäinen versio, joka oli puolet luonnollisesta koosta, tuhoutui ateljeen tulipalossa Wienissä. Toisen version Wikström teki Pariisissa vuosina 1889–1890. Veistos palkittiin Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1890.[3]

Veistoksessa alaston mies laskee koskea tukilla tasapainotellen pitkällä keksillä. Wikström on ilmeisesti pyrkinyt alastomalla miehen hahmolla ajattomaan ja yleispätevään ihmiskuvaukseen. Veistoksessa näkyy Wikströmin ihailemien Auguste Rodinin ja Michelangelon vaikutus.[2]

Kotkan veistos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotkaan veistos hankittiin kaupunginjohtaja K. R. Lindgrenin aloitteesta. Valun pronssiin teki kuvanveistäjä Arttu Halonen. Alun perin teos sijoitettiin vuonna 1952 Sibeliuksenpuistoon. Vuonna 1955 Sibeliuksenpuistoon hankittiin Jussi Mäntysen Kotkat-veistos, jolloin Tukinuittaja siirrettiin Kotkan sisääntulotien varrelle Hovinsaarelle. Veistoksen paikka muuttui syrjäiseksi varsinkin Kotkan uuden sisääntulotien Hyväntuulentien rakentamisen jälkeen 1970-luvulla, jolloin se jäi sisääntuloteiden väliin. Veistos siirrettiin vuonna 2001 vanhan Kotkan sisääntulotien toiselle puolelle Hovinsaaren rantapuistoon.[3] Keksistä puuttui vandalismin vuoksi pitkään noin 30 sentin pituinen alaosa.[4]

Veistos siirrettiin syyskuussa 2014 Karhulan kaupunginosassa sijaitsevaan Jokipuistoon. Jokipuisto sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran varrella, joka oli 1800-luvulla Suomen vilkkaimpia uittoväyliä.[4]

Valkeakosken veistos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veistoksen jälkivalos Valkeakoskella.

Valkeakoskelle veistoksen toisinto pronssista pystytettiin vuonna 1987. Veistos sijaitsee Valkeakosken urheilutalon pihalla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valkeakoski.fi - Veistokset ja patsaat kartalla valkeakoski.fi. Viitattu 3.5.2013.
  2. a b Juha Ilvas: Emil Wikström www.serlachius.fi. Viitattu 3.5.2013.
  3. a b Julkiset taideteokset Kotkassa (pdf) visitkotka.fi. Viitattu 3.5.2013.
  4. a b Eija Anttila: Tukinuittaja lipuu jokimaisemaan. Kymen Sanomat, 24.8.2014, s. 16–17.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]