Tuhkakaapuyökkönen
| Tuhkakaapuyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Aitoyökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Kaapuyökköset Cuculliinae |
| Suku: | Kaapuyökköset Cucullia |
| Laji: | lucifuga |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cucullia lucifuga |
|
| Katso myös | |
Tuhkakaapuyökkönen (Cucullia lucifuga) on kaapuyökkösiin lukeutuva, melko kookas, harmaa yöperhoslaji. Se on Suomessa harvinainen ja levinneisyydeltään vahvasti itäpainotteinen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuhkakaapuyökkönen kuuluu yhdessä kellervä- (Cucullia lucifuga) ja savukaapuyökkösen (Cucullia lactucae) kanssa ryhmään, jonka aikuiset perhoset melko vaikeita määrittää lajilleen. Tuhkakaapuyökkösen etusiivet ovat pitkät, kapeat, melko pyöreäkärkiset, ulkosyrjästä selvästi pyöristyneet ja pohjaväriltään tumman sinertävän harmaat. Munuaistäplän lähellä voi joskus erottua hieman ruskeaa sävyä ja tumma kaari. Rengastäplän erottuu korkeintaan ääriviivana. Siiven takanurkassa on musta viiru. Takasiivet ovat naaraalla tumman harmaat, koiraalla selvästi vaaleammat. Takaruumiin tyvellä on selkäpuolella mustaa karvoitusta. Siipiväli 44–48 mm.[1][2][3][4]
Toukka on nuorena puna-keltajuovainen, mutta muuttuu kasvaessaan täysin erinäköiseksi. Täysikasvuisena toukka on musta ja sen iholla on punaisia täplärivejä.[1][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_-_Kulna.jpg)
Tuhkakaapuyökköstä esiintyy Pohjois-Euroopasta ja Keski-Euroopan vuoristoista Aasian pohjoisosien poikki Japaniin saakka.[2] Suomessa se on harvinainen laji, jonka pääasiallinen nykyinen esiintymisalue sijaitsee sisämaassa Savon ja Karjalan alueilla. Lisäksi lännempänä etelärannikolla on erillinen esiintymä. Sen sijaan vanhoja havaintoja on sisämaasta laajemminkin. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta heinäkuun alkupuolelle huipun sijoittuessa kesäkuulle.[3][5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin elinpaikkoja ovat metsäaukiot, puistot, puutarhat ja muut puoliavoimet ympäristöt. Tuhkakaapuyökköset lentävät yöllä ja käyvät kukilla mutta tulevat lähisukulaistensa tapaan vain harvoin valolle. Perhosia tavataan jokseenkin poikkeuksetta vain yksitellen. Toukat syövät öisin kukintoja ja piilottelevat päivisin. Kotelo talvehtii, joskus useamman kerran.[4][3][2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat mykerökukkaiset, etenkin ukonkeltanot (Hieracium) ja valvatit (Sonchus).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ a b c d Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. Østermarie: BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9. s. 515
- ↑ a b c Mikkola K. & Jalas I.: Suomen perhoset. Yökköset 1.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1977. ISBN 951-1-04296-3. s. 163
- ↑ Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Luonnontieteellinen keskusmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)