Tsakónan holvisilta

Tsakónan holvisilta Τοξωτή Γέφυρα Τσακώνας
Tsakónan tie- ja holvisilta.
Ajokaistoja	4
Ylittää	Tsakónan laakso
Sijainti	Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos
Ylläpitäjä	Moŕeas A.E. (konsortio)
Siltatyyppi	holvisilta, tiesilta
Pisin jänneväli	300 m
Pituus	490 m
Leveys	22,8 tai 26,5 m
Korkeus	30 tai 35 tai 45 m
Avattu liikenteelle	28. helmikuuta 2016
Koordinaatit	37°17′46″N, 022°1′33″E
Karttalinkit	Katso myös Virtuaalikuva Tsakonian holvisillasta
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Tsakónan holvisilta (myös T4-silta, kreik. Τοξωτή Γέφυρα Τσακώνας, Toxotí Géfyra Tsakónas) on yksi maailman pisimmistä monijännevälisistä (tai moniaukkoisista) holvisilloista. Se ylittää Tsakónan laakson Messenian ja Arkadian rajalla lähellä Megalópolin kaupunkia Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.

Historia

Tsakónan silta on Kreikan toiseksi suurin Ríon–Antírrion sillan jälkeen. Se on yksi maailman pisimmistä laakson ylittävistä silloista ja kuuluu maailman 50:n suurimman holvisillan joukkoon. Sillan suunnitteli Kreikan johtava konsultoiva ja infrastruktuurin suunnitteluun suuntautunut insinööritoimisto DOMI S.A. ja alun perin sen rakennutti Kreikan infrastruktuuri- ja liikenneministeriö. Rakennustyöt suoritti kreikkalaiseen GEK TERNA -konserniin kuuluva TERNA SA yhdessä itävaltalaisen ALPINE Bau GmbH:n kanssa (joka meni konkurssiin vuonna 2013) ja myöhemmin silta siirtyi Moréas A.E. -konsortion hallintaan ja ylläpitoon. Silta oli viimeinen jäljelle jäänyt osa sekä Kórinthoksen, Trípolin ja Kalamátan yhdistävän uuden A7-valtatien että Eurooppatien E65 valmistumishanketta. Tsakónan silta on osa Ateenasta Peloponnesokselle johtavaa maksullista moottoritietä.

Tämän ulkonäöltään kaarisiltaa muistuttavan rakenteen ja suurhankkeen suunnittelu ja toteutus etenivät epäsuotuisissa taloudellisissa olosuhteissa. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2008, niiden kestoksi laskettiin 50 kuukautta ja kokonaiskustannuksiksi 19 miljoonaa euroa. Joidenkin lähteiden mukaan alustava budjetti oli 110 miljoonaa euroa. Joidenkin mukaan hanke osoitettiin TERNA-Alpine -konsortiolle vuonna 2006, kokonaisbudjetti oli silloin 94 miljoonaa euroa ja alun perin valmistumistavoite oli asetettu vuoteen 2009. Jossain vaiheessa pitkittyneen rakennuskohteen arvioitiin olevan valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä, jolloin samalla olisi loppuunviety vuoden 2003 helmikuun Kreikan toiseksi laajimmassa maanvyörymässä romahtaneen ja vuonna 2006 syyskuussa aloitetut 12 kilometrin pituisen Paradeísia-Tsakóna-tieosuuden kunnostustyöt.

Teräksisen holvisillan rakentaminen alueelle, jossa viime vuosikymmenten aikana on ollut useita maanvyörymiä ja esiintyy niin maankuoren kuin vuoristorinteiden rakennetta koskevia eli tektonisia siirtymisiä, osoittautui kuitenkin erityisen haastavaksi ja teknisesti yhdeksi vaikeimmaksi hankkeeksi. Vuosina 201 ja 2012 allekirjoitettiin kaksi lisäsopimusta ylimääräisten työkustannuksien rahoittamiseksi. Rakentamiseen liittyi geoteknisiä töitä rinteiden vakauttamiseksi ankkureilla, penkereiden vahvistaminen paaluseinillä, moottoriteiden poikittaisen sadeviemärirumpujen tarkistamista, jälleenrakentamista tai korjaamista jne. Mukana oli yli 600 ihmistä, joista 130 työskenteli suhteellisen vaikeissa olosuhteissa (mm. jopa 60 °C helteessä) metalliholvin kokoamisessa, paikalleen tukemisessa ja jännittämisessä jne. Sillan sekä teräskaarirakennelman että 70 % tien metallikannen yksittäisistä osista enimmäispituudella 12 metriä valmistettiin rakenteen erityisyyteen sovitettavien hitsaus- ja ohjausmenetelmiä kehittäen Ateenassa asti. Osat koottiin nostomenetelmällä, jota varten työmaalle asennettiin väliaikaisesti seitsemän paria 60 tai jopa 65 metrin korkuisia terästorneja.

Kun silta saatiin päätökseen kuuden vuoden viiveellä tammikuussa 2016, sen pitkään kestäneen sekä perustan että päällysrakenteen suhteen monimutkaisen rakentamisen ja työmaan ylläpidon lopullinen kokonaisbudjetti oli kasvanut toisaalta 22,85 miljoonaan ja toisaalta 131,5 miljoonaan euroon.

Rakennelma

Tsakónan holvisilta on yhteensä 490 metriä pitkä teräksestä ja betonista komposiittisilta, jolla on kaksi kannatinpilaria, kaareva moninivelinen holvi ja 22,80 metriä tai joidenkin lähteiden mukaan 26,50 metriä leveä kansi. Tripoleoksen puoliseen osuuteen kuuluu kahdella esijännitetyllä laatikkomaisella palkilla varustettu silta, jolla pituutta 90 ja leveyttä 20,40 metriä. Holvisillan kantava rakenne, johon kansi tukeutuu, koostuu kahdesta pystysuuntaisesta, kannen yläpuolelle nousseesta paraabelin teräskaaresta, kun maastonesteenä on laakso ja kyseessä pidemmän holvin tapaus. Sillan pisin jänneväli on 300 metrin pituinen kaareva pääjänneväli, jonka holvin enimmäiskorkeus on joidenkin lähteiden mukaan joko 30 (tienpinnasta) tai jopa 45 metriä. Teräskaaret on toisiinsa liitetty ulkoisilla tuulenkiinnikkeillä ja kansi on kytketty holviin 12 metrin välein pystysuorilla modulaarisilla liitäntäkaapeleilla.

Päällysrakenne koostuu kahdesta teräksestä kansipalkista, 83:sta poikittaisesta terästukipalkista kolmen metrin välein ja teräsbetonilaatasta. Kaikki teräspinnat on suojattu ympäristöolosuhteisiin sopivalla maalikoostumuksella, jonka minimikäyttöikä on 15 vuotta. Betonianturoilla ja teräskaarilla yhdistetty 260 metriä pitkä kokonaistila on tarkoitettu liikenteen alikulkuun, jossa on kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin, leveys 3,5 metriä, keskellä kaksi metriä leveä “saareke”, kaksi sivutukea kooltaan 2 × 0,50 metriä ja kaksi 1,7 metriä leveää jalkakäytävää. Sillalla on sekä kaarien sisäinen hätävalaistus että myös järjestely juhlavalaistukseen. Silta on rakennettu kestämään maanjäristyksen 6,5-7,5 Richterin, se kestää perustuksen pitkittäis- tai pystysuuntaista liikettä n. 200 mm:n verran ja tuulen jopa 10 Boforin voimakkuudella. Lisäksi silta on suojattu salamoilta omalla, sähköisellä suojausjärjestelmällä.