Siirry sisältöön

Trigrammi

Wikipediasta

Trigrammi (卦 pinyin: guà; Wade-Giles: kua) on perinteisen kiinalaisen kosmologian perusteisiin kuuluva kolmesta viivasta koostuva symboli. Trigrammien avulla luokitellaan erilaisia samaan kategoriaan kuuluvia asioita. Niitä käytetään laajasti kiinalaisten oppien käsitteinä, esimerkkeinä tietyt qigongin muodot, lääketiede, fengshui ja Yijing-ennustaminen.

Trigrammien muodostaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdeksan trigrammin johtaminen

Myyttisen Fuxin sanotaan luoneen trigrammit ja baguan tutkiessaan maata ja taivasta sekä kaikkea olevaista. Tämä on daolaisen yinyang-filosofian perusta:

無極生有極, 有極是太極,
太極生兩儀, 即陰陽;
兩儀生四象: 即少陰、太陰、少陽、太陽,
四象演八卦,八八六十四卦

wújí shēng yǒují, yŏují shì tàijí

tàijí shēng liǎngyí, jí yīnyáng
liǎngyí shēng sìxiàng : jí shǎoyīn、tàiyīn、shǎoyáng、tàiyáng

sìxiàng yǎn bāguà, bābā liùshísì guà

Äärettömästä tyhjyydestä (wuji) syntyi jotain ääretöntä (youji); youjista syntyi äärettömyys (taiji).

Taijista syntyi liangyi (kaksi vastakohtaa); nimittäin yin ja yang;
liangyista syntyi sixiang (neljä kuvaa): nimittäin pieni yin [shǎoyīn], äärimmäinen yin (tàiyīn), pieni yang (shǎoyáng), äärimmäinen yang (tàiyáng)

sixiangista kehittyi bagua (kahdeksan trigrammia); kahdeksan kahdeksaa on kuusikymmentäneljä heksagrammia.

Trigrammit rakennetaan käyttämällä yhtenäisiä ja katkoviivoja, joita yleensä kutsutaan yin- ja yang-viivoiksi. Rakentaminen aloitetaan alimmasta viivasta, jonka päälle asetetaan vuorollaan yin- ja yang-viivat. Saadaan neljä kuvaa, joiden päälle vuorostaan lisätään yin- ja yang-viivat. Näin saadaan trigrammit järjestyksessä, joka tunnetaan xiantian-baguana.

Trigrammien ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhou-dynastian perustajan, kuningas Wenin sanotaan kuvanneen trigrammien suhteita näin:

Maailman alussa oli taivas ja maa.
Taivas pariutui maan kanssa; näin syntyi kaikki maailmassa.
Taivas on qian-gua ja maa on kun-gua.
Loput guat ovat niiden poikia ja tyttäriä.

Kahdeksan trigrammin avulla voidaan luokitella kaikki maailman asiat.

卦画
Kuva
卦名
Nimi
自然
Luonto
性情
Luonne
气象
Sää
家族
Perheenjäsen
动物
Eläin
人体部位
Ruumiinosa
脏腑
Sisäelimet
五行
Elementti
Qian天 taivasvoimakas晴 kirkas父 isä馬 hevonen首 pää肺 keuhkot金 metalli
Dui泽 kosteikkoiloinen雨 sateinen少女 nuorin tytär羊 vuohi口 suu大 paksusuoli金 metalli
Li火 tulitarttuva晴 kaunis中女 keskimmäinen tytär雉 fasaani目 silmä心 sydän, 脏小 ohutsuoli火 tuli
Zhen雷 ukkonenkiihottava雷 ukkonen長男 vanhin poika龙 lohikäärme足 jalka肝 maksa木 puu
Xun風 tuulileppeä风 tuulinen長女 vanhin tytär鸡 kana股 reisi胆 sappirakko木 puu
Kan水 vesivajoava雨 sateinen中男 keskimmäinen poika豕 sika耳 korva腎脏 munuainen, 膀胱 virtsarakko水 vesi
Gen山 vuoriliikkumaton雾 sumuinen少男 nuorin poika狗 koira手 käsi胃 mahalaukku地 maa
Kun地 maavastaanottava云 pilvinen母 äiti牛 nauta腹 vatsa脾 perna地 maa

Aika ja suunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisen kompassin, luopanin, kehillä trigrammit näytetään kahdessa järjestyksessä: xiantian-bagua ja houtian-bagua. Kun trigrammit järjestetään houtian-baguan eli omaksutun järjestyksen mukaisesti, ne saavat ilmansuunta- ja aikamääreet. Väli-ilmansuuntien trigrammeja qian, gen, xun ja kun käytetään myös, kun kompassin kehä jaetaan 24 osaan eli "vuoreen".

Houtian-baguan mukaan järjestetyt trigrammit rinnastetaan Luojoen kaavion (Luoshu) numeroihin.

卦名
Nimi
方位
Ilmansuunta
季节
Vuodenaika
Vuorokauden
aika
Luoshu-
numero
坎 Kanpohjoinen冬 talvi一 1
艮 Gen東北 koillinen冬春 kevättalviaamuyö八 8
震 Zhenitä春 kevätaamu三 3
巽 Xun東南 kaakko春夏 kevätkesäaamupäivä四 4
離 Lietelä夏 kesäpäivä九 9
坤 Kun西南 lounas夏秋 syyskesäiltapäivä二 2
兌 Dui西 länsi秋 syksyilta七 7
乾 Qian西北 luode秋冬 syystalviiltayö六 6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]