Totma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Totma
Тотьма
Suhonajoki ja Totma
Suhonajoki ja Totma
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtio Venäjä
Subjekti Vologdan alue
Piiri Totma
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 45,4 km²
Korkeus 130 m
Väkiluku (2010) 9 784
 – Tiheys 214,8 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Totma (ven. То́тьма) on kaupunki Vologdan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Suhonajoen rannalla 217 kilometriä Vologdasta koilliseen. Asukkaita on 9 800 henkeä (vuonna 2010).lähde?

Vuonna 1137 mainitaan ensimmäisen kerran Todman pogosta, joka sijaitsi Suhonajoella lähellä Totmajoen suuta 16 kilometrin päässä nykyisestä kaupungista. Vuonna 1539 sen hävittivät Kazanin tataarit, minkä jälkeen asukkaat siirtyivät suolalähteiden ja suolankeittämöjen ympärille syntyneeseen esikaupunkiin. Vuonna 1554 perustettiin Vapahtajan (Spaso-Sumorinin) luostari, joka sai oikeuden käydä verotonta suolakauppaa. Suolankeittämöjen ympärille kehittyi alueen taloudellinen ja hallinnollinen keskus Usolje eli Sol-Totemskaja. 1500–1600-luvulla paikkakunta oli huomattava suolan tuotannon ja Vienanmeren kaupan keskus. 1600–1700-luvulla paikalliset kauppiaat kävivät laajaa kauppaa Siperian kanssa. 1700-luvun loppupuolella he varustivat 20 retkikuntaa Alaskaan. Totmassa syntynyt I.A. Kuskov perusti vuonna 1812 venäläisen Fort Rossin siirtokunnan nykyisen San Franciscon lähelle.

Vuonna 1780 Totmasta tuli samannimisen Vologdan läänin kihlakunnan keskus. Uusien kauppareittien takia sen talouselämä kuihtui. 1800-luvulla kaupungista tuli poliittisesti epäluotettavien henkilöjen karkotuspaikka. Totmassa olivat karkotettuina mm. narodnikki Pjotr Lavrov, kirjailija Vladimir Korolenko ja Anatoli Lunatšarski.

Nykyään Totmassa on puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä pellavanjalostuslaitos. Nähtävyyksiä ovat vuonna 1793 rakennettu Kristuksen syntymän kirkko, Rybatšja slobodan Kolminaisuuden kirkko (1772), Ylösnousemuksen kirkko (1743) Varnitsyn esikaupungissa sekä koristeelliset puiset asuintalot. Vuonna 1915 perustettu kotiseutumuseo esittelee seudun rikasta käsityöperinnettä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 475–476. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]