Toteutettavuustutkimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toteutettavuustutkimus[1][2] tai kannattavuustutkimus[3] on arvio hankkeen tai järjestelmän käytännöllisyydestä. Toteutettavuustutkimuksien tarkoituksina ovat objektiivisesti ja suunnitelmallisesti selvittää olemassa olevan yrityksen tai ehdotetun hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä reaalimaailmassa olevat mahdollisuudet ja uhat, läpiviemiseen tarvittavat resurssit ja viime kädessä menestymismahdollisuudet.[4][5][6] Yksinkertaisimmillaan toteutettavuuden arvioinnissa käytetään kahta kriteeriä, jotka ovat kustannukset ja saavutettava arvo.[7]

Hyvin suunnitellussa toteutettavuustutkimuksessa olisi esitettävä yrityksen tai hankkeen historiallinen tausta, kuvaus tuotteesta tai palvelusta, kirjanpitotiedot, yksityiskohtaiset tiedot toiminnasta ja hallinnosta, markkinointitutkimukset ja -käytännöt, taloudelliset tiedot, lakisääteiset vaatimukset ja tietoa verovelvollisuuksista.[4] Yleensä toteutettavuustutkimukset edeltävät teknistä kehitystyötä ja projektin toteutusta.[8]

Hankkeen toteutettavuustutkimus on kattava raportti, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti tietyn hankkeen eri näkökantoja. Siinä otetaan huomioon monia asioita muun muassa riskejä ja rajoituksia (aika, kustannukset ja laatuvaatimukset). Tavoitteena on selvittää, pitäisikö hanke toteuttaa, suunnitella uudelleen vai hylätäänkö se kokonaan.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. toteutettavuustutkimus Euroopan interaktiivinen termipankki (IATE). 15.11.1982. iate.europa.eu. Viitattu 9.4.2022.
  2. toteutettavuustutkimus (Epidemiologia) Tieteen termipankki. 8.4.2022. Tieteen termipankki. Viitattu 9.4.2022.
  3. kannattavuustutkimus finto.fi. 22.3.2022. Finto Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 9.4.2022.
  4. a b Justis, R. T. & Kreigsmann, B.: The feasibility study as a tool for venture analysis. Business Journal of Small Business Management, 1979, 17. vsk, nro 1, s. 35-42. Taylor & Francis Group. (englanniksi)
  5. Georgakellos, D. A. & Marcis, A. M.: Application of the semantic learning approach in the feasibility studies preparation training process. Information Systems Management, 2009, 26. vsk, nro 3, s. 231-240. Taylor & Francis Group. doi:https://doi.org/10.1080/10580530903017708. (englanniksi)
  6. McLeod, Sam: Feasibility studies for novel and complex projects: Principles synthesised through an integrative review. Project Leadership and Society, 2021, 2. vsk, nro 100022. The University of Western Australia, Australia. doi:10.1016/j.plas.2021.100022. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. Young, G. I. M.: Feasibility studies. Appraisal Journal, 1970, 38. vsk, nro 3, s. 376-383. (englanniksi)
  8. Feasibility studies as a tool for successful co-operative business enterprises. grossarchive.com, 2015?. Gross Archive. A case study of the importance of Feasibility students to co-operative investment. (englanniksi)
  9. Mesly, Olivier: Project feasibility – Tools for uncovering points of vulnerability, s. 130. New York, NY: Taylor and Francis, CRC Press, 2017. ISBN 978-1498-757-911. (englanniksi)