Torbjörn Lundquist
Torbjörn Iwan Lundquist (30. syyskuuta 1920 Tukholma, Ruotsi – 1. heinäkuuta 2000 Grillby, Enköping, Ruotsi) oli ruotsalainen säveltäjä.[1]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lundquist opiskeli säveltämistä Dag Wirenin johdolla, orkesterinjohtoa Otmar Suitnerin johdolla sekä musikologiaa Uppsalan yliopistossa.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lundquistin ensimmäinen sinfonia esitettiin Tukholmassa 1956. Hän toimi 1949–1956 Drottningholmin linnateatterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina. Tämän lisäksi hän toimi vierailevana kapellimestarina eri orkestereissa Ruotsissa ja Euroopassa. Täysiaikaiseksi säveltäjäksi hän siirtyi vuonna 1970.[2]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lundquistin tuotanto kattaa yhdeksän sinfoniaa,[2] ja hänen juurensa olivat syvällä sinfonisessa traditiossa. Perinteisemmän sävellystyön lisäksi hän sävelsi 1950- ja 1960-luvuilla paljon elokuva- ja teatterimusiikkia, jonka myötä hän sai laajempaa yleisöä töilleen. Hän teki musiikin lähes 30 elokuvaan yhteistyössä muun muassa Alf Sjöbergin, Arne Mattssonin, Kjell Greden ja Gunnar Hellströmin kanssa.[3]
Lundquistin läpimurtona suurten orkesteriteosten osalta pidetään hänen kolmatta Sinfonia dolorosaansa 1976. Monet teokset heijastelevat hänen rakkauttaan luontoon, kuten Sinfonia Ecologica, Sarek ja Humanity.[3]
Lundquist oli myös merkittävässä osassa harmonikkamusiikin kehittymisessä konserttimusiikiksi Pohjoismaissa. 1960-luvun puolenvälin jälkeen hän teki paljon yhteistyötä tanskalaisen Mogens Ellegaardin kanssa kirjoittaen eri tasoisille melodiabassoharmonikansoittajille soveltuvaa taidemusiikkia. Tämä oli suureksi tueksi melodiabassoharmonikan opetuksen kehittämisessä.[4]
Muita teoksia ovat muun muassa:
- Pianokonsertto, 1967
- Confrontation suurelle orkesterille, 1968
- Kaksi jousikvartettoa, 1969
- Yksinäytöksinen ooppera, Moment of Eternity, 1974
- Concerto grosso viululle, sellolle ja jousille, 1974
- Pianotrio, 1975
- Irish Love Songs (James Joyce), 9 laulua baritonille, sellolle ja pianolle, 1994
- Pour l’eternite, 7 laulua baritonille ja pianolle, 1995[2]
Hänen tuotannostaan on tehty lukuisia levytyksiä.[2]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisestä avioliitostaan Maud Lagergrenin kanssa Lundquistilla oli kaksi poikaa ja tytär. Hän solmi toisen avioliiton Marianne Lagergrenin kanssa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Torbjörn Lundquist Internet Movie Database. IMDb.com, Inc.. Viitattu 10.4.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f David M. Cummings: International Who's who in Music and Musicians' Directory, s. 400. 17th ed.. Cambridge: Routledge, 1990. ISBN 0948875534. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2008). (englanniksi)
- ↑ a b Curt Carlsson: Torbjörn Iwan Lundquist, 1920 - 2000 MUSIKALISKAKONSTFORENINGEN.SE. Viitattu 10.4.2008. (englanniksi)
- ↑ Owen Murray: Reflections on his life and achievements www.accordions.com. 2005. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Torbjörn Lundquist Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
