Toots Thielemans

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toots Thielemans vuonna 2006.

Jean-Baptiste Frédéric Isidore ”Toots” Thielemans (s. 29. huhtikuuta 1922 Bryssel) on belgialainen jazzmuusikko, joka tunnetaan kitaran ohella etenkin huuliharpun soitostaan ja vihellyksestään. Hänen kuuluisin sävellyksensä lienee vuonna 1962 levytetty jazzvalssi ”Bluesette”, jossa hän viheltää unisonossa kitaransa kanssa.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thielemans aloitti muusikon uransa kitaristina. Vuonna 1949 hän soitti Pariisissa yhdessä Sidney Bechet’n, Charlie Parkerin, Miles Davisin ja Max Roachin kanssa. Hän liittyi Benny Goodmanin Euroopan-kiertueeseen ja teki ensilevytyksensä Pariisissa yhtyetoveri, saksofonisti Zoot Simsin kanssa. Vuonna 1951 Thielemans soitti kitaraa belgialaisen laulaja-lauluntekijä Bobbejaan Schoepenin yhtyeessä, kunnes muutti Yhdysvaltoihin. Vuosina 1952–1959 Thielemans soitti George Shearingin kvintetissä enimmäkseen kitaraa, mutta yhä enemmän myös huuliharppua. Jazzhistorioitsija Joachim Berendtin mukaan Thielemans vapautti huuliharpun sen primitiivisestä statuksesta kömpelönä kansansoittimena ja jalosti instrumentin mahdollisuudet jazzmusiikissa miltei tasavertaisiksi saksofonin kanssa.[1]

Thielemansin muihin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat Ella Fitzgerald, Jaco Pastorius (albumilla Word of Mouth), Stéphane Grappelli, J. J. Johnson, Michael Franks, Peggy Lee, John Williams, Quincy Jones, Oscar Peterson, Bill Evans, Paul Simon, Billy Joel, Astrud Gilberto, Shirley Horn, Elis Regina ja Joe Pass.

Thielemansin musiikkia kuullaan monissa elokuvissa, kuten Keskiyön cowboy, Jean de Florette, Iltaloma, Kovat ratsastajat, Pakotie ja Turkkilaisia makeisia sekä lasten televisiosarjassa Seesamtie. Vuonna 1974 Thielemans sävelsi musiikin ruotsalaiseen animaatioelokuvaan Tuulihattu ja myös näytteli yhden roolihahmon äänenä.

Vuonna 2001 Thielemans sai paronin arvonimen Belgian kuninkaalta Albert II:lta. Vuonna 2012 New Yorkin Lincoln Centerissä pidetyssä Thielemansin 90-vuotisjuhlakonsertissa esiintyi päivänsankarin lisäksi muiden muassa Herbie Hancock.[2]

Valikoitu diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Sound (1955)
  • Time Out For Toots (1958)
  • Man Bites Harmonica! (1958)
  • Soul (1959)
  • The Whistler and His Guitar (1964)
  • Aquarela Do Brasil (1969, yhdessä Elis Reginan kanssa)
  • Only Trust Your Heart (1988)
  • Footprints (1991)
  • The Brasil Project (1992)
  • The Brasil Project vol 2. (1993)
  • Compact Jazz (1993)
  • East Coast, West Coast (1994)
  • Apple Dimple (1994)
  • Chez Toots (1998)
  • The Live Takes, volume 1 (2000)
  • Hard to Say Goodbye, the very best of Toots Thielemans (2000)
  • Toots Thielemans & Kenny Werner (2001)
  • One More for the Road (2006)
  • Yesterday – Today (2012, 2-CD)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Berendt, Joachim: The Jazz Book, From New Orleans to Jazz Rock and Beyond, s. 360–361. Paladin Books, 1984. ISBN 0-586-08474-6. (englanniksi)
  2. Friends Celebrate Thielemans' 90 years
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Toots Thielemans