Toivo Koivisto
Sulo Toivo Koivisto (6. heinäkuuta 1884 Leivonmäki – 18. marraskuuta 1961) oli suomalainen Venäjän Kaukoidän ja Suomen Lapin kulta-alueilla vaikuttanut kaivosinsinööri.[1]
Toivo Koiviston vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarlo Likander ja Ida Maria Nordlund. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1902 ja opiskeli sitten vuoritekniikkaa Helsingissä ja Venäjällä.[1] Seiväshyppääjä ja jääkäriluutnantti Yrjö Koivisto oli hänen veljensä.
Koivisto muutti Suomesta Amurinmaalle vuonna 1908. Hänellä oli siellä omia kullankaivuualueita vuodesta 1916 lähtien mutta hän oli aluksi muiden kultayhtiöitten ja kullan etsintäretkikuntien palveluksessa. Koivisto toimi englantilais-venäläisen kultakaivosyhtiön johtajana ja oli myös "dragöörinä" eli koneellisessa kullanhuuhdonnassa käytetyn ruoppaajan (venäjäksi draga) ohjaajana. Venäjän sisällissodan aikana Koivisto järjesti 60 kilometrin päässä Nikolajevskin kaupungista sijainneen kultakaivosalueensa puolustuksen. Koivisto palasi loppuvuodesta 1923 Suomeen. Vuonna 1924 hän solmi neuvostohallituksen kanssa kuusivuotisen konsessiosopimuksen Nikolajevskin alueella sijainneiden valtion kullanhuuhtimoiden käytöstä korvausta vastaan. Koivisto oli vuonna 1924 perustetun Oy Lapin Kulta-yhtiön osakkaana ja toimi yhtiön kullanhuuhdontatöiden johtajana. Yhtiö teki kuitenkin muutaman vuoden toiminnan jälkeen syksyllä 1927 konkurssin. Vuonna 1929 Koivisto perusti Viipuriin kaivos-, tie- ja vesirakennustöitä suorittaneen Yleinen Teknillinen Toimisto, T. Koivisto-nimisen yrityksen. Vuonna 1945 Koivisto oli valantehneenä kielenkääntäjänä Jyväskylässä. Hän kirjoitti muistelmateoksen 'Seikkailuja villissä idässä vaiheistaan Amurinmaalla ja Venäjän Kauko-Idässä vaikuttaneen Fridolf Höökin elämäkertateoksen. [1][2][3][4][5][6][7][8][9][10]
Toivo Koivisto oli naimisissa vuodesta 1929 Hilja Saarenheimon (entinen Koponen) kanssa. [1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seikkailuja villissä idässä. Gummerus 1929
- Suomalaista sisua villissä idässä: Fridolf Höökin, suomalaisen valaanpyytäjän ja suuryrittäjän, merkilliset elämänvaiheet Itä-Aasiassa ja pohjoisilla merillä. Gummerus 1947
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1902 : matrikkelinumero 27982
- ↑ Hannu Viranto : Kullankaivu tsaari-Venäjällä, kultahippu.fi-sivusto, julkaistu myös Mineralia-lehdessä 1/2020
- ↑ Suomalaista urheutta. Kourallinen suomalaisia taistelemassa bolshevilaumoja vastaan, Iltalehti, 24.11.1920, nro 273, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kultakaivoksen omistajana Kaukaisen Idän tasavallassa, Uusi Suomi, 20.12.1923, nro 294, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suomalainen kullankaivaja Siperiassa, Ilkka, 07.10.1924, nro 231, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kullansaantimahdollisuudet Suomen Lapissa. Ins. Toivo Koivistoa haastateltu, Sisä-Suomi, 26.04.1925, nro 94, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Lapin Kulta Oy:n taru päättymäisillään, Pohjan Voima, 05.10.1926, nro 227, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Koneellinen kullanhuuhdonta Lapissa osoittautuu kaikista wäitteistä huolimatta kannattawaksi, Rovaniemi, 25.09.1926, nro 108, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Oy. Lapin Kulta vararikossa, Pohjolan Työmies, 27.09.1927, nro 111, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Yleinen Teknillinen Toimisto, T. Koivisto, Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite, 01.01.1929, nro 2, s. 35, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lapin kultaa ja lappalaisia, Suomen Kuvalehti, 18.10.1924, nro 42, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ruotsissa kaikki moottoriajoneuvoista kertyvät verot maanteiden hyväksi (insinööri T. Koiviston haastattelu), Karjala, 05.07.1929, nro 177, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toivo Koiviston Karjala-lehdessä vuonna 1939 ilmestyneitä muistelmia:
- Kokemuksia villistä idästä. Ottopoikani, Karjala, 29.01.1939, nro 27, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Saahhar, Karjala, 19.02.1939, nro 48, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Irbo, Karjala, 19.03.1939, nro 76, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Koiravaljakot, Karjala, 25.03.1939, nro 82, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Valkoiset hevoset, Karjala, 02.04.1939, nro 89, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Amurin troikka, Karjala, 16.04.1939, nro 101, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Talvikeli, Karjala, 30.04.1939, nro 115, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Urheilumuistelmia villistä idästä, Karjala, 14.05.1939, nro 128, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Kokotun, Karjala, 28.05.1939, nro 141, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Kultakattila, Karjala, 04.06.1939, nro 147, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Peuroista ja poroista, Karjala, 11.06.1939, nro 154, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Vaska ja Poika, Karjala, 23.06.1939, nro 166, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä Tunguuseista I. Tunguusien uskonto ja perhe-elämä, Karjala, 02.07.1939, nro 173, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä II. Tunguusien vaatetus, asunnot ja ravinto, Karjala, 09.07.1939, nro 180, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä III. Tunguusien poronhoito, kalastus ja hylkeenpyynti, Karjala, 23.07.1939, nro 194, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä IV. Tunguusien metsästyksestä ja koirista, Karjala, 06.08.1939, nro 208, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Legenda arolta, Karjala, 13.08.1939, nro 215, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Uhkapeliä, Karjala, 27.08.1939, nro 229, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Priiskaatelit, Siperian jätkät I, Karjala, 08.10.1939, nro 271, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Priiskaatelit, Siperian jätkät II, Karjala, 29.10.1939, nro 292, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia villistä idästä. Hunhuusit, Karjala, 10.12.1939, nro 334, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot