Toimintokohtainen organisaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toimintokohtainen organisaatio tai toiminto-organisaatio tai funktionaalinen organisaatio[1] on organisaatiorakenne, jonka määräävät ne toiminnot, joita yrityksessä tai yhteisössä on olemassa. Sitä käytetään paljon muun muassa kauppaliikkeissä, varsinkin tavarataloissa, joissa jako eri toimintoihin tapahtuu luontevasti tuoteryhmittäin. Suuressa tavaratalossa tuotteiden löytäminen vaatisi asiakkaalta kohtuutonta vaivaa ellei tuotteita olisi järjestetty eri osastoihin ja osastoissa eri tuoteryhmiin.[2]

Toimintokohtaisessa organisaatiossa toimijoilla on useampia suoria esimiehiä, joista jokainen vastaa oman erikoisalansa toiminnasta. Toimintokohtainen organisoituminen perustuu siis erikoistumiselle. Sen haittana ovat, että se suosii autoritaarista johtamistyyliä ja on muutosherkkyydeltään heikko. Tieto kulkee helposti vain ylhäältä alas, esimiehiltä alaisille, ja synergia eri toimintojen välillä on heikkoa. Päätöksenteko on keskitetty ylimmälle johdolle.[3]

Toiminto-organisaatio juontaa juurensa 1900-luvun alun Henry Fordin ja Frederick Winslow Taylorin ajatuksiin, joiden keskiössä olivat mekanistinen lähestymistapa, yksityiskohtainen työnjako ja tehokas valvonta, joka korosti johdon kyvykkyyttä. Suomen julkisella sektorilla tämä organisaatiomalli alkoi yleistyä 1960-luvulla.[1]

Matriisiorganisaatio on yhdistelmä linja- ja toimintokohtaisesta organisaatiomallista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Linnanmäki, Vesa: Tulosyksiköstä matriisiorganisaatioksi, Kuopion kaupungin koulutuspalvelukeskusken organisaatiouudistus 2006–2008 (Arkistoitu – Internet Archive), pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna 2008, sivu 13. Viitattu 21.11.2014.
  2. 3 Organisaatiot (Arkistoitu – Internet Archive), Oulun kauppaoppilaitos, viitattu 21.11.2014.
  3. Juuti, P. 1989. Organisaatiokäyttäytyminen: Johtamisen ja organisaation toiminnan perusteet. Aavaranta-sarja, sivu 215, tai Viitala, Riitta. 2004. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki. Edita Prima Oy, s. 116, katso Kallunki, Hannu: Muutos ja johtaminen organisaatiossa -tapausesimerkkinä Kuusamon kaupungin perusturvan toimiala (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 22. Pro gradu -tutkielma, Hallintotiede, kevät 2008, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Viitattu 21.11.2014.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.