Ero sivun ”Agathias” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ka:აგათია სქოლასტიკოსი |
p l |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Agathias''' ({{K-grc|᾿Αγαθίας}}, noin [[536]]–[[582]]) oli [[runoilija]] ja [[historioitsija]] joka syntyi [[Myrina]]ssa, Vähässä-Aasiassa ja joka on yksi tärkeimmistä lähteistä keisari [[Justinianus I]]:n ajalta. |
'''Agathias''' ({{K-grc|᾿Αγαθίας}}, noin [[536]]–[[582]]) oli [[runoilija]] ja [[historioitsija]] joka syntyi [[Myrina]]ssa, Vähässä-Aasiassa ja joka on yksi tärkeimmistä lähteistä keisari [[Justinianus I]]:n ajalta. |
||
Agathias opiskeli [[Aleksandria]]ssa ja matkusti vuonna [[554]] [[Konstantinopoli]]in. Siellä hän jatkoi opintojansa ja toimi [[asianajaja]]na. Hän kirjoitti kokoelman ''Dafniaka'' joka koostui lyhyistä rakkausrunoista. Agathias kokosi myös antologian oman aikansa ja antiikin runoilijoiden epigrammeista. |
Agathias opiskeli [[Aleksandria]]ssa ja matkusti vuonna [[554]] [[Konstantinopoli]]in. Siellä hän jatkoi opintojansa ja toimi [[asianajaja]]na. Hän kirjoitti kokoelman ''Dafniaka'' joka koostui lyhyistä rakkausrunoista. Agathias kokosi myös antologian oman aikansa ja antiikin runoilijoiden epigrammeista. |
||
Justinianuksen kuoleman jälkeen Agathiaan ystävät ylipuhuivat hänet kirjoittamaan historian omasta ajastaan. Agathiaan teos käsittää vuodet [[552]]–[[558]] ja on suora jatko [[Prokopios|Prokopioksen]] teoksille. Agathias myös matkii teoksessaan Prokopioksen tyyliä. Teos kertoo pääasiassa [[Itä-Rooma]]n kamppailusta [[gootit|gootteja]], [[vandaalit|vandaaleja]] [[frankit|frankkeja]] ja [[Persia|persialaisia]] vastaan. [[Edward Gibbon]] kuvailee Agathiasta "runoilijana ja reetorina", vastakohtana Prokopiokselle joka on "valtionmies ja sotilas". On myös huomautettu, että Agathias ilmeisesti oli vain nimellisesti kristitty. |
Justinianuksen kuoleman jälkeen Agathiaan ystävät ylipuhuivat hänet kirjoittamaan historian omasta ajastaan. Agathiaan teos käsittää vuodet [[552]]–[[558]] ja on suora jatko [[Prokopios|Prokopioksen]] teoksille. Agathias myös matkii teoksessaan Prokopioksen tyyliä. Teos kertoo pääasiassa [[Itä-Rooma]]n kamppailusta [[gootit|gootteja]], [[vandaalit|vandaaleja]] [[frankit|frankkeja]] ja [[Persia|persialaisia]] vastaan. [[Edward Gibbon]] kuvailee Agathiasta "runoilijana ja reetorina", vastakohtana Prokopiokselle joka on "valtionmies ja sotilas". On myös huomautettu, että Agathias ilmeisesti oli vain nimellisesti kristitty. |
||
Agathias on ainut tunnettu lähde vuonna [[529]] tapahtuneesta Ateenan akatemian sulkemisesta. |
Agathias on ainut tunnettu lähde vuonna [[529]] tapahtuneesta Ateenan akatemian sulkemisesta. |
||
{{Tynkä/Kirjailija}} |
{{Tynkä/Kirjailija}} |
||
[[Luokka:Bysanttilaiset historioitsijat]] |
[[Luokka:Bysanttilaiset historioitsijat]] |
||
[[Luokka:Bysanttilaiset kirjailijat]] |
[[Luokka:Bysanttilaiset kirjailijat]] |
||
[[Luokka:530-luvulla syntyneet]] |
|||
[[Luokka:500-luvulla kuolleet]] |
|||
[[id:Agathias]] |
[[id:Agathias]] |
||
Versio 27. helmikuuta 2011 kello 21.22
Agathias (m.kreik. ᾿Αγαθίας, noin 536–582) oli runoilija ja historioitsija joka syntyi Myrinassa, Vähässä-Aasiassa ja joka on yksi tärkeimmistä lähteistä keisari Justinianus I:n ajalta.
Agathias opiskeli Aleksandriassa ja matkusti vuonna 554 Konstantinopoliin. Siellä hän jatkoi opintojansa ja toimi asianajajana. Hän kirjoitti kokoelman Dafniaka joka koostui lyhyistä rakkausrunoista. Agathias kokosi myös antologian oman aikansa ja antiikin runoilijoiden epigrammeista.
Justinianuksen kuoleman jälkeen Agathiaan ystävät ylipuhuivat hänet kirjoittamaan historian omasta ajastaan. Agathiaan teos käsittää vuodet 552–558 ja on suora jatko Prokopioksen teoksille. Agathias myös matkii teoksessaan Prokopioksen tyyliä. Teos kertoo pääasiassa Itä-Rooman kamppailusta gootteja, vandaaleja frankkeja ja persialaisia vastaan. Edward Gibbon kuvailee Agathiasta "runoilijana ja reetorina", vastakohtana Prokopiokselle joka on "valtionmies ja sotilas". On myös huomautettu, että Agathias ilmeisesti oli vain nimellisesti kristitty.
Agathias on ainut tunnettu lähde vuonna 529 tapahtuneesta Ateenan akatemian sulkemisesta.