Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1785 syntyneet, Luokka:Vuonna 1848 kuolleet |
Kirjaviite: teksti tarkistettu ja muutettu kokonaan sen mukaan |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[27. joulukuuta]] [[1785]] [[Helsinki]] – [[16. marraskuuta]] [[1848]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] |
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[27. joulukuuta]] [[1785]] [[Helsinki]] – [[16. marraskuuta]] [[1848]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[professori]], [[runoilija]], [[kirjailija]] ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja. |
||
Vuonna 1813 hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 vakinainen professori. |
|||
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori. |
|||
Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen ''Aura''-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan ''Mnemosyne'', joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} |
|||
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui ''Aura''-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]]. |
|||
''Mnemosynessä'' Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä. |
|||
Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa ''Mnemosyne''-lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi [[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]] ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän [[Kalevala]]n innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja. |
|||
Linsénin tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse. |
|||
Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta [[1814]] oli Amalia Carolina Forssell (k. [[1827]]) ja toinen vuodesta [[1829]] Wilhelmina Petronella Hoeckert (k. [[1870]]). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja poika [[Selim Gabriel Linsén]] säveltäjä. |
|||
{{pieni}} |
|||
==Lähteet== |
|||
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 471. |
|||
{{DEFAULTSORT:Linsen, Johan Gabriel}} |
{{DEFAULTSORT:Linsen, Johan Gabriel}} |
||
Versio 29. tammikuuta 2011 kello 19.48
Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1810 ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 kaunopuheisuuden ja runouden professori.
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna 1815 hän teki aloitteen Selma-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui Aura-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1817. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja 1818.
Vuonna 1819 hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa Mnemosyne-lehden, jota toimitti vuoteen 1823 saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten Den finska fosterbygden, samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu Om finsk nationalitetet korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi Turun Viikkosanomia ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi Suomalaisen kirjallisuuden seuran puheenjohtajana vuodesta 1833 vuoteen 1841, hän Kalevalan innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.
Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta 1814 oli Amalia Carolina Forssell (k. 1827) ja toinen vuodesta 1829 Wilhelmina Petronella Hoeckert (k. 1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja poika Selim Gabriel Linsén säveltäjä.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 471.