Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 39: | Rivi 39: | ||
[[Luokka:Suomalaiset kriitikot]] |
[[Luokka:Suomalaiset kriitikot]] |
||
[[Luokka:Taiteen keräilijät]] |
[[Luokka:Taiteen keräilijät]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1807 syntyneet]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1881 kuolleet]] |
|||
[[sv:Fredrik Cygnaeus]] |
[[sv:Fredrik Cygnaeus]] |
Versio 6. joulukuuta 2010 kello 15.04
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.[1]
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”.
Cygnaeuksella oli huvila Helsingin Kaivopuistossa joka on nykyään museo, Cygnaeuksen galleria
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samalade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
- Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.
Vitteet
- ↑ Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
Aiheesta muualla
- Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- Sydänystävyys Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2010.