Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sulut
p w fix; lahkossa on vain yksi laji
Rivi 17: Rivi 17:
*[[Opossumit]] (''Didelphimorphia'')
*[[Opossumit]] (''Didelphimorphia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Chilenpussirotta|Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
Rivi 24: Rivi 24:
| commonscat = Marsupialia
| commonscat = Marsupialia
}}
}}
'''Pussieläimet''' (''Metatheria'',<ref name="ITIS">{{ITIS |ID=179917|taksoni=Metatheria|luettu=21.10.2010}}</ref> aiemmin ''Marsupialia'') ovat [[Nisäkkäät|nisäkkäitä]], joiden naarailla on [[sikiö]]n kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi [[emätin]]tä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen [[siitin]]
'''Pussieläimet''' (''Metatheria'',<ref name="ITIS">{{ITIS |ID=179917|taksoni=Metatheria|luettu=21.10.2010}}</ref> aiemmin ''Marsupialia'') ovat [[Nisäkkäät|nisäkkäitä]], joiden naarailla on [[sikiö]]n kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi [[emätin]]tä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen [[siitin]].


Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.

Versio 22. lokakuuta 2010 kello 10.01

Pussieläimet
Punajättikenguru (Macropus rufus)
Punajättikenguru (Macropus rufus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet
Metatheria
Huxley, 1880 [1]
Synonyymit
Lahkot [1]
Katso myös

  Pussieläimet Wikispeciesissä
  Pussieläimet Commonsissa

Pussieläimet (Metatheria,[1] aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen siitin.

Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.

Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija M. J. Spechtt, eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä istukallisten nisäkkäiden primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat nisäkkäiden tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on nokkaeläimet) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin mesotsooisella maailmankaudella ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.

Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja tertiäärikaudella pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen Thylacosmilus. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi)
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA