Ero sivun ”Tyttö ja kuolema” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
w-fix |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
"Tyttö ja kuolema" -aihe nousi uudelleen tietoisuuteen 1800-luvulla [[Romantiikka|romantiikan]] taidesuuntauksen myötä. Tältä ajalta tunnetuin teos lienee [[Franz Schubert]]in säveltämä jousikvartetto numero 14 d-Molli D 810 (''Der Tod und das Mädchen''). Schubert on säveltänyt myös samannimisen [[Lied|laulun]]. |
"Tyttö ja kuolema" -aihe nousi uudelleen tietoisuuteen 1800-luvulla [[Romantiikka|romantiikan]] taidesuuntauksen myötä. Tältä ajalta tunnetuin teos lienee [[Franz Schubert]]in säveltämä jousikvartetto numero 14 d-Molli D 810 (''Der Tod und das Mädchen''). Schubert on säveltänyt myös samannimisen [[Lied|laulun]]. |
||
[[Roman |
[[Roman Polánski]] on ohjannut [[Ariel Dorfman]]in näytelmään pohjautuvan elokuvan ''[[Yö ei tunne armoa]]'' (1994), jonka johtoaiheena on "tyttö ja kuolema". |
||
{{Tynkä/Taide}} |
{{Tynkä/Taide}} |
||
Versio 6. syyskuuta 2010 kello 14.41
Tyttö ja kuolema on niin kuvataiteessa kuin musiikissakin tunnettu aihe, jota suosittiin erityisesti renessanssin maalaustaiteessa.
Teema oli kehittynyt keskiajalla suositusta kuolemantanssiaiheesta, vaikkei se ollut tuntematon antiikinkaan aikana. Renessanssin suosima "tyttö ja kuolema" -painotus liitti teemaan uuden, eroottisen sävyn, kuten Hans Baldung Grienin maalauksissa.
"Tyttö ja kuolema" -aihe nousi uudelleen tietoisuuteen 1800-luvulla romantiikan taidesuuntauksen myötä. Tältä ajalta tunnetuin teos lienee Franz Schubertin säveltämä jousikvartetto numero 14 d-Molli D 810 (Der Tod und das Mädchen). Schubert on säveltänyt myös samannimisen laulun.
Roman Polánski on ohjannut Ariel Dorfmanin näytelmään pohjautuvan elokuvan Yö ei tunne armoa (1994), jonka johtoaiheena on "tyttö ja kuolema".