Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lisätty verottomuus ja selvennetty kaksinkertaista verokiilaa ja palvelujen tuotantoa |
Jkv (keskustelu | muokkaukset) Termin selvennys ja verokeskustelun poisto |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | '''Verokiila''' on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiila on siis sama asia kuin työhön kohdistuvien verojen kokonaismäärä. |
||
{{tarkistettava}} |
|||
| ⚫ | '''Verokiila''' on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. |
||
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtälailla voidaan puhua verotuksen työnteon kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa. |
|||
Työn verotus laskee työntekijän käytettävissä olevaa tuloa ja nostaa tuotteiden hintaa, koska työnantaja joutuu maksamaan työnantajamaksuja. Näin ollen verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa. Tähän viitataan puhuttaessa '''kaksinkertaisesta verokiilasta''': verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetussa palvelussa. [[Taloustiede|Taloustieteen]] näkökulmasta verokiilan voidaan sanoa heikentävän talouden [[tehokkuus|tehokkuutta]], koska se vääristää palvelu- ja teollisuustuotannon suhdetta ihmisten [[preferenssi|preferensseihin]] nähden. [[Tuotantopuolen taloustiede]] esittää, että verokiila vähentää hyödyllistä [[työnjako]]a ja [[erikoistuminen|erikoistumista]], kun ihmisen kannattaa tehdä sellaistakin, johon hänellä ei ole [[suhteellinen etu|suhteellista etua]]. Tässä vedotaan analogiaan [[tulli]]en ja [[vapaakauppa|vapaakaupan]] kanssa. |
|||
Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli '''rajaverokiila''' tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa '''kokonaisverokiilaa''' otetaan huomioon myös kulutusverot eli [[arvonlisävero]]. |
|||
''Rajaverokiila'' on se veron lisäys, minkä joutuu maksamaan työtulojen lisääntyessä. Rajaverokiilan on valtioneuvoston kanslian raportissa esitetty vähentävän motiivia siirtyä tuottavampaan työpaikkaan ja investoida. Rajaverokiilaa on puolustettu sillä näkemyksellä, että [[progressiivinen vero|progressiivinen]] tulovero ja muut työtuloon suhteutetut verot ja maksut olisivat oikeudenmukaisempia, [[tasa-arvo]]isempia ja käytännöllisempiä kuin könttäsummavero tai muu [[vero]], jossa ei ole rajaverokiilaa, tai verottomuus. |
|||
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
| Rivi 12: | Rivi 13: | ||
*[http://www.iloisetveronmaksajat.org/ Iloiset veronmaksajat] |
*[http://www.iloisetveronmaksajat.org/ Iloiset veronmaksajat] |
||
*[http://www.veronmaksajat.fi/ Veronmaksajain Keskusliitto] |
*[http://www.veronmaksajat.fi/ Veronmaksajain Keskusliitto] |
||
*[http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/97993.pdf Tuottavuus ja työllisyys Mitä opittavaa muista Pohjoismaista? Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/2005] |
*[http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/97993.pdf Tuottavuus ja työllisyys - Mitä opittavaa muista Pohjoismaista? Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/2005] |
||
*[http://taloudenrakenteet.vatt.fi/fin VATT talouden rakenteet] |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Taloustiede]] |
[[Luokka:Taloustiede]] |
||
[[Luokka:Verotus]] |
[[Luokka:Verotus]] |
||
| ⚫ | |||
Versio 24. helmikuuta 2006 kello 15.50
Verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiila on siis sama asia kuin työhön kohdistuvien verojen kokonaismäärä.
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtälailla voidaan puhua verotuksen työnteon kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. Progressiivisen verotuksen tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli rajaverokiila tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa kokonaisverokiilaa otetaan huomioon myös kulutusverot eli arvonlisävero.
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa palvelujen tuotannossa. Termillä kaksinkertainen verokiila viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa on otettu käyttöön kotitalousvähennys.