Ero sivun ”Non-Hodgkin-lymfooma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Pieniä tyylikorjauksia |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit. |
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit. |
||
Non-Hodgkin |
Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia, ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin [[lymfooma]]ssa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta. |
||
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, suurentunut [[imusolmuke]] mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa ([[biopsia|imusolmukebiopsia]]). Imusolmuke tutkitaan [[mikroskooppi|mikroskoopissa]] ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan onko kyseessä imukudossyöpä. |
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, suurentunut [[imusolmuke]] mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa ([[biopsia|imusolmukebiopsia]]). Imusolmuke tutkitaan [[mikroskooppi|mikroskoopissa]], ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan, onko kyseessä imukudossyöpä. |
||
Non-Hodgkinin lymfooma on ollut mm. kuuluisalla jääkiekkopelaajalla [[Saku Koivu]]lla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle. |
Non-Hodgkinin lymfooma on ollut mm. kuuluisalla jääkiekkopelaajalla [[Saku Koivu]]lla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle. |
||
Versio 6. maaliskuuta 2010 kello 15.35
Non-Hodgkinin lymfooma on toinen kahdesta lymfooman eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin imukudoksen syöpä.
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. reuma, HI-virus ja jotkin autoimmuunitaudit.
Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia, ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin lymfoomassa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta.
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, suurentunut imusolmuke mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa (imusolmukebiopsia). Imusolmuke tutkitaan mikroskoopissa, ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan, onko kyseessä imukudossyöpä.
Non-Hodgkinin lymfooma on ollut mm. kuuluisalla jääkiekkopelaajalla Saku Koivulla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle.
Lähteet
- Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2007
- Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005