Ero sivun ”Piilevät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ko:규조류 |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
}} |
}} |
||
'''Piilevät''' eli ''diatomit'' (''Bacillariophyta'') on [[ruskeat levät|ruskeisiin leviin]] kuuluva leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 |
'''Piilevät''' eli ''diatomit'' (''Bacillariophyta'') on [[ruskeat levät|ruskeisiin leviin]] kuuluva leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 – 100 000 lähinnä yksisoluista lajia. Ryhmä on lähteestä riippuen esitetty sekä kaari- että alakaaritason ja myös luokkatason [[taksoni]]na. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasvi[[plankton]]ista. Piilevät ovat saaneet nimensä [[piidioksidi]]sta koostuvasta [[soluseinä]]stään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä. |
||
Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat, kansi ja pohja, erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon eli pohjan alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) [[itiö]]itä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen. |
Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat, kansi ja pohja, erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon eli pohjan alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) [[itiö]]itä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen. |
||
Versio 25. helmikuuta 2010 kello 19.54
| Piilevät | |
|---|---|
 Erilaisia meressä eläviä piileviä mikroskooppikuvassa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Chromalveolata |
| Kaari: | Ruskeat levät Heterokontophyta |
| Luokka: |
Piilevät Bacillariophyta[1] |
| Alaluokat | |
|
|
| Katso myös | |
Piilevät eli diatomit (Bacillariophyta) on ruskeisiin leviin kuuluva leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 – 100 000 lähinnä yksisoluista lajia. Ryhmä on lähteestä riippuen esitetty sekä kaari- että alakaaritason ja myös luokkatason taksonina. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasviplanktonista. Piilevät ovat saaneet nimensä piidioksidista koostuvasta soluseinästään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä.
Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat, kansi ja pohja, erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon eli pohjan alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) itiöitä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen.
Vanhimmat tunnetut piilevien fossiilit ovat peräisin varhaiselta jurakaudelta; eniten fossiileja syntyi liitukaudella. Kuolleiden piilevien piikuoret ovat aikojen kuluessa valuneet valtamerten pohjiin ja muodostaneet sinne piimaata.
Lähteet
- Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637
Viitteet
- ↑ Taksonomian lähde: Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)