Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p piste |
pieni lisä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Ritarihuone.jpg|thumb|240px|Ritarihuone.]] |
[[Kuva:Ritarihuone.jpg|thumb|240px|Ritarihuone.]] |
||
'''Suomen Ritarihuone''' on [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Sen on suunnitellut [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]] ja se on valmistunut [[1862]] tontille, jonka [[ritari]]- ja [[aateli]]sääty oli ostanut vuonna [[1857]]. Vuoden [[1863]] valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin [[Säätytalo]]n valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain [[aateli]]sto. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. |
'''Suomen Ritarihuone''' on [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Sen on suunnitellut [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]] ja se on valmistunut [[1862]] tontille, jonka [[ritari]]- ja [[aateli]]sääty oli ostanut vuonna [[1857]]. Vuoden [[1863]] valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin [[Säätytalo]]n valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain [[aateli]]sto. Aatelissääty kokoontui siellä vuoteen 1906 asti, jolloin säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. |
||
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref> |
|||
Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli [[Suomen aateli]]n. |
Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli [[Suomen aateli]]n. |
||
Versio 8. helmikuuta 2010 kello 00.49
Suomen Ritarihuone on uusgoottilainen valtiopäivärakennus Helsingin Kruununhaassa. Sen on suunnitellut G. T. Chiewitz ja se on valmistunut 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Vuoden 1863 valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin Säätytalon valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain aatelisto. Aatelissääty kokoontui siellä vuoteen 1906 asti, jolloin säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[1]
Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli Suomen aatelin.
Ritarihuoneen toimintaa sääteli ritarihuonejärjestys. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.[2]. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156).
Lähteet
- ↑ Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella
- ↑ Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.
Aiheesta muualla