Ero sivun ”Maja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
w täsmennyssivu
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee rakennusta. [[Maja (kenraali)|Maja]] oli myös kenraali muinaisessa Egyptissä.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee rakennusta. Sanan muista merkityksistä katso [[Maja (täsmennyssivu)]].}}
[[Kuva:Play_hut.JPG|thumb|220px|Puuhun rakennettu leikkimaja.]]
[[Kuva:Play_hut.JPG|thumb|220px|Puuhun rakennettu leikkimaja.]]

'''Maja''' on alkeellinen rakennus, jossa on suorat seinät ja katto{{lähde|jaa, entäs "alkuasukkaiden savimajat"}}, toisin kuin [[kota|koda]]ssa ja [[teltta|teltassa]], joiden seinät ovat joko kaltevat tai kaartuvat ja yhdistyvät ylhäällä ilman varsinaista kattoa.
'''Maja''' on alkeellinen rakennus, jossa on suorat seinät ja katto{{lähde|jaa, entäs "alkuasukkaiden savimajat"}}, toisin kuin [[kota|koda]]ssa ja [[teltta|teltassa]], joiden seinät ovat joko kaltevat tai kaartuvat ja yhdistyvät ylhäällä ilman varsinaista kattoa.



Versio 22. syyskuuta 2009 kello 00.22

Tämä artikkeli käsittelee rakennusta. Sanan muista merkityksistä katso Maja (täsmennyssivu).
Puuhun rakennettu leikkimaja.

Maja on alkeellinen rakennus, jossa on suorat seinät ja kattolähde?, toisin kuin kodassa ja teltassa, joiden seinät ovat joko kaltevat tai kaartuvat ja yhdistyvät ylhäällä ilman varsinaista kattoa.

Majan historiaa Suomessa

Majat tulivat Suomeen ilmeisesti nuorakeraamisen kulttuurin aikana, kuten myös niitä tarkoittava sana "maja". Tällaisen majan seinät oli punottu riu'uista ja vahvistettu savella. Nurkissa oli maahan upotetut paalut.lähde? Majat olivat yleensä suhteellisen pieniä. Maja ei välttämättä ollut edistystä jo aiemmin tunnettuun kotaan verrattuna, ja jo aiemmin kivikaudella Suomessa on rakennettu myös paljon isompia taloja hirsiä ja salvostekniikkaa hyödyntäen. Myöhemmin, kun siirryttiin uudelleen salvottuihin taloihin, majoja on käytetty lähinnä enää metsästäjien ja kalastajien tilapäisasumuksina.

Hylätty kalastus- ja metsästysmaja Parikkalan Simpelejärven rannalla.

Majat nykyään

Metsästäjien tukikohtaa voidaan edelleen kutsua metsästysmajaksi, vaikka se olisikin talo. Pihapiirissä on sen sijaan säilynyt kota, jossa ruokaa valmistetaan varsinkin kesällä. Nykyisin majat ovat lähinnä lasten leikeissä käytettäviä karkeatekoisia leikkimökin tapaisia rakennelmia, jotka voidaan rakentaa myös esimerkiksi puuhun.

Maja on kuitenkin säilynyt käytössä majoittumista tai olemista tarkoittavana terminä, kuten vaikkapa sanat päämaja, majapaikka ja majatalo osoittavat.