Ero sivun ”Portlandsementti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Portlandsementti''' on yleisin [[sementti]]tyyppi. Sitä valmistetaan hienoksi jauhetusta [[Klinkkeri|Portlandklinkkeristä]], johon on lisätty sitoutumisen säätöä varten [[kipsi]]ä.<ref name="Rakennustekniikan käsikirja 2">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rakennustekniikan käsikirja 2: Rakennusaineet ja -tarvikkeet | Vuosi = 1970 | Luku = 221 Sementti | Sivu = | Selite = Suomenkielisen laitoksen pohjana on ollu 1968 ilmestynyt uusittu laitos teoksesta BYGG, Hyvuddel 2. Materiallära | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Viitattu = 25.6.2009 }}</ref> |
|||
'''Portlandsementti''' on maailmanlaajuisesti yleisin [[sementti]]tyyppi. Sitä valmistetaan jauhamalla [[Klinkkeri|Portlandklinkkeriä]], [[kalsiumsulfaatti]]a ja muita standardin mukaisia ainesosia. Portlandklinkkerin osuus tulee olla vähinään 90% ja muiden ainesosien enintään 5%. |
|||
== Historia == |
== Historia == |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
=== Portalandsementin valmistus Suomessa === |
=== Portalandsementin valmistus Suomessa === |
||
Vuonna 1869 aloitettiin [[Savio]]ssa sementin valmistus.<ref name="Sementin historia" /> Vuosituotanto oli vain 4000 tonnia vuodessa, ja tehdas joutui lopettamaan 1894 huonon menekin vuoksi. Vanhimmat yhä toiminnassa olevat tehtaat ovat [[Parainen|Paraisilla]] (1914) ja [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] (1938). Sementtiä on valmistettu myös [[Virkkala]]ssa 1919–1994 ja [[Kolari]]ssa 1968–1989. |
Vuonna 1869 aloitettiin [[Savio]]ssa sementin valmistus.<ref name="Sementin historia" /> Vuosituotanto oli vain 4000 tonnia vuodessa, ja tehdas joutui lopettamaan 1894 huonon menekin vuoksi. Vanhimmat yhä toiminnassa olevat tehtaat ovat [[Parainen|Paraisilla]] (1914) ja [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] (1938). Sementtiä on valmistettu myös [[Virkkala]]ssa 1919–1994 ja [[Kolari]]ssa 1968–1989. |
||
His cement was an artificial hydraulic lime similar in properties to the material known as "Roman Cement" (patented in 1796 by James Parker) and his process was similar to that patented in 1822 and used since 1811 by James Frost who called his cement "British Cement". The name "Portland cement" is also recorded in a directory published in 1823 being associated with a William Lockwood and possibly others. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 25. kesäkuuta 2009 kello 20.22
Portlandsementti on yleisin sementtityyppi. Sitä valmistetaan hienoksi jauhetusta Portlandklinkkeristä, johon on lisätty sitoutumisen säätöä varten kipsiä.[1]
Historia
Portlandsementin nimi tulee siitä, että se muistuttaa portlandkiveä, jota louhittiin Portlandin saarella Dorsetissa Englannissa. Vuonna 1824 englantilainen Joseph Aspdin patentoi portlandsementin valmistuksen.[2] Nykyisen tyyppisen portlandsementin valmistuksen voidaan katsoa alkaneen vasta vuonna 1843, kun niin ikään englantilainen Isaac Johnson paransi Aspdinin menetelmää polttamalla raaka-aineseoksen sintrauslämpötilaan asti. Kolmas portlandsementin valmistuksen yleistymiseen vaikuttanut englantilainen oli Frederick Ransome, joka vuonna 1885 patentoi raaka-aineseoksen polttamisen kiertouunissa. Tämä uusi valmistustekniikka paransi sementin laatua ja alensi merkittävästi kustannuksia. Menetelmä kehittyi nopeasti, ja 1900-luvun alussa kiertouuneja alettiin valmistamaan teollisesti.
Portalandsementin valmistus Suomessa
Vuonna 1869 aloitettiin Saviossa sementin valmistus.[2] Vuosituotanto oli vain 4000 tonnia vuodessa, ja tehdas joutui lopettamaan 1894 huonon menekin vuoksi. Vanhimmat yhä toiminnassa olevat tehtaat ovat Paraisilla (1914) ja Lappeenrannassa (1938). Sementtiä on valmistettu myös Virkkalassa 1919–1994 ja Kolarissa 1968–1989.
Lähteet
- ↑ ”221 Sementti”, Rakennustekniikan käsikirja 2: Rakennusaineet ja -tarvikkeet. Suomenkielisen laitoksen pohjana on ollu 1968 ilmestynyt uusittu laitos teoksesta BYGG, Hyvuddel 2. Materiallära. Helsinki: Tammi, 1970.
- ↑ a b Suomalainen sementti (PDF) (Sementin historia) Finnsementti Oy. Viitattu 25.6.2009.