Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
viitteen tarkennus (tai miten nämä nyt ikinä menevätkään)
p viite
Rivi 15: Rivi 15:
==Kohtalokas jouluyö==
==Kohtalokas jouluyö==


[[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/ | Nimeke =Hautausmaat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Salo-Uskelan seurakunta | Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna| Nimeke = Salo kuninkaantien kaupunki| Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 86| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-96152-3-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Alifrosti, Kari | Nimeke =Salon ja Uskelan historia 1869-1990 | Kappale = | Sivu =11 | Selite = |Julkaisupaikka =[Salo] | Julkaisija =Salon kaupunki | Vuosi =1996 | Tunniste = ISBN 951-96152-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti siitä [[Maamme kirja]]an.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Topelius, Zacharias | Nimeke =Maamme kirja | Kappale =Maanvieremiä Uskelassa | Sivu = | Selite = 38. painos |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Vuosi =1934 | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku24 | Nimeke =Maamme kirja | Tekijä =Topelius, Zacharias | Tiedostomuoto = | Selite =38 painos 1934 | Julkaisu =Kotikirjaston uumenista | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Ulrika Juselius | Viitattu = 15.1.2009| Kieli = }}</ref> Kirkon tuhoa pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakennusaineena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pertteli.fi/matkailu/ | Nimeke =Matkailu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perttelin kunta| Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref>
[[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.<ref name="hautausmaat">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/ | Nimeke =Hautausmaat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Salo-Uskelan seurakunta | Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna| Nimeke = Salo kuninkaantien kaupunki| Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 86| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-96152-3-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Alifrosti, Kari | Nimeke =Salon ja Uskelan historia 1869-1990 | Kappale = | Sivu =11 | Selite = |Julkaisupaikka =[Salo] | Julkaisija =Salon kaupunki | Vuosi =1996 | Tunniste = ISBN 951-96152-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti siitä [[Maamme kirja]]an.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Topelius, Zacharias | Nimeke =Maamme kirja | Kappale =Maanvieremiä Uskelassa | Sivu = | Selite = 38. painos |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Vuosi =1934 | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku24 | Nimeke =Maamme kirja | Tekijä =Topelius, Zacharias | Tiedostomuoto = | Selite =38 painos 1934 | Julkaisu =Kotikirjaston uumenista | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Ulrika Juselius | Viitattu = 15.1.2009| Kieli = }}</ref> Kirkon tuhoa pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakennusaineena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pertteli.fi/matkailu/ | Nimeke =Matkailu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perttelin kunta| Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref>


==Tuhon jälkeen==
==Tuhon jälkeen==


Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan tuloksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta.<ref name="vähäkangas">{{Kirjaviite | Tekijä =Vähäkangas, Ismo | Nimeke =Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen | Kappale = | Sivu =338-340 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna [[1831]] lähelle vanhan [[Salon kappelikirkko|Salon kappelikirkon]] paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi. Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.
Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan seurauksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta. Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna [[1831]] lähelle vanhan [[Salon kappelikirkko|Salon kappelikirkon]] paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi.<ref name="vähäkangas">{{Kirjaviite | Tekijä =Vähäkangas, Ismo | Nimeke =Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen | Kappale = | Sivu =338-340 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.<ref name="hautausmaat" />


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 15. tammikuuta 2009 kello 22.42

Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.
Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.

Uskelan Isokylän emäkirkko oli Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla nykyisen Salon kaupungin alueella. Kirkko oli puinen ristikirkko, ja se purettiin vuonna 1825 maanvyörymän vaurioitettua sitä.

Kirkko ja sen edeltäjät

Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin, ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.lähde?

Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.[1] Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.[2]

Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi 1604 ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen Markus Hiekkasen mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo 1670, ja vuonna 1672 valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.[3]

Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna 1749. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi Turun tuomiokirkon puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.[4] Samalla rakennettiin tapuli.lähde?

Kohtalokas jouluyö

24. joulukuuta 1825 vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.[5][6][7]. Tapaus tuli tunnetuksi, kun Sakari Topelius kirjoitti siitä Maamme kirjaan.[8][9] Kirkon tuhoa pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakennusaineena.[10]

Tuhon jälkeen

Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan seurauksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta. Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna 1831 lähelle vanhan Salon kappelikirkon paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi.[11] Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.[5]

Lähteet

  1. ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 660. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  2. ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 662. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  3. ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 667–669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  4. ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  5. ↑ a b Hautausmaat Salo-Uskelan seurakunta. Viitattu 15.1.2009.
  6. ↑ Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna: Salo kuninkaantien kaupunki, s. 86. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-96152-3-7.
  7. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 11. [Salo]: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  8. ↑ Topelius, Zacharias: ”Maanvieremiä Uskelassa”, Maamme kirja. 38. painos. Porvoo: WSOY, 1934.
  9. ↑ Topelius, Zacharias: Maamme kirja (38 painos 1934) Kotikirjaston uumenista. Ulrika Juselius. Viitattu 15.1.2009.
  10. ↑ Matkailu Perttelin kunta. Viitattu 15.1.2009.
  11. ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uskelan_Isokylän_emäkirkko&oldid=6118769”