Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
linkki mamme-kirjaan |
kirjoitettu historiaosa uudelleen Hiekkasen mukaan (palautan kohta viimeisen muokkauksen) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Uskela old church 1 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.]] |
[[Kuva:Uskela old church 1 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.]] |
||
[[Kuva:Uskela old church 2 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.]] |
[[Kuva:Uskela old church 2 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.]] |
||
'''Uskelan Isokylän emäkirkko''' oli [[Uskela]]n seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla. Kirkko oli puinen ristikirkko, |
'''Uskelan Isokylän emäkirkko''' oli [[Uskela]]n seurakunnan kirkko, joka sijaitsi [[Isokylä (kylä Salossa)|Isokylässä]] Uskelan- eli [[Uskelanjoki|Salonjoen]] rannalla nykyisen [[Salo]]n kaupungin alueella. Kirkko oli puinen ristikirkko, ja se purettiin vuonna [[1825]] [[maanvyöry]]män vaurioitettua sitä. |
||
==Kirkko ja sen edeltäjät== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Vanha puukirkko rappeutui ja jäi liian pieneksi ajan myötä, joten se purettiin ja korvattiin uudella kirkolla keskiajalla. Keskiaikainen kirkko paloi [[1604]], jonka jälkeen rakennettu kirkko korvattiin ristikirkolla [[1667]]. Kirkon rakentamiseen jouduttiin anomaan valtion tukea. Kirkko paloi jo [[1670]], ja valtion kustannuksella rakennettiin jälleen uusi, pienempi puinen ristikirkko. |
|||
Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =660 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =662 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
Kirkko päätettiin rakentaa vielä kerran uudelleen 1670 rakennetun kirkon malliseksi. Kirkon rakennustyöt aloitettiin [[1749]] ja saatiin valmiiksi kolmessa vuodessa. Samalla rakennettiin tapuli. [[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, ja kirkko purettiin koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois <ref>http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna| Nimeke = Salo kuninkaantien kapunki| Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 86| Selite = | |
|||
Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-96152-3-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | |
|||
Kieli = }}</ref>]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Alifrosti, Kari | Nimeke =Salon ja Uskelan historia 1869-1990 | Kappale = | Sivu =11 | Selite = |Julkaisupaikka =[Salo] | Julkaisija =Salon kaupunki | Vuosi =1996 | Tunniste = ISBN 951-96152-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti siitä [[Maamme kirja]]an<ref>http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku24</ref>. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonolle markkinamaineesta. Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Pettelin viljamakasiinin rakennusaineena <ref>http://www.pertteli.fi/matkailu/</ref>. |
|||
Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi [[1604]] ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen [[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo [[1670]], ja vuonna [[1672]] valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =667–669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
<references /> |
|||
Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna [[1749]]. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Samalla rakennettiin tapuli.{{Lähde}} |
|||
==Kohtalokas jouluyö== |
|||
[[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/ | Nimeke =Hautausmaat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Salo-Uskelan seurakunta | Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna| Nimeke = Salo kuninkaantien kaupunki| Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 86| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-96152-3-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Alifrosti, Kari | Nimeke =Salon ja Uskelan historia 1869-1990 | Kappale = | Sivu =11 | Selite = |Julkaisupaikka =[Salo] | Julkaisija =Salon kaupunki | Vuosi =1996 | Tunniste = ISBN 951-96152-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti kirkon tuhoutumisesta [[Maamme kirja]]an. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Topeliuksen kuvaus kirkon vajoamisesta maan sisään on kuitenkin virheellinen, koska puretun kirkon peruskiviä tiedetään käytetyn Pettelin viljamakasiinin rakennusaineena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pertteli.fi/matkailu/ | Nimeke =Matkailu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perttelin kunta| Viitattu =15.1.2009 | Kieli = }}</ref> |
|||
==Tuhon jälkeen== |
|||
Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan tuloksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta.<ref name="vähäkangas">{{Kirjaviite | Tekijä =Vähäkangas, Ismo | Nimeke =Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen | Kappale = | Sivu =338-340 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna [[1831]] lähelle vanhan [[Salon kappelikirkko|Salon kappelikirkon]] paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi. Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen. |
|||
| ⚫ | |||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
|||
{{tynkä/Kirkko}} |
{{tynkä/Kirkko}} |
||
Versio 15. tammikuuta 2009 kello 21.59
Uskelan Isokylän emäkirkko oli Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla nykyisen Salon kaupungin alueella. Kirkko oli puinen ristikirkko, ja se purettiin vuonna 1825 maanvyörymän vaurioitettua sitä.
Kirkko ja sen edeltäjät
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin, ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.lähde?
Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.[1] Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.[2]
Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi 1604 ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen Markus Hiekkasen mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo 1670, ja vuonna 1672 valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.[3]
Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna 1749. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi Turun tuomiokirkon puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.[4] Samalla rakennettiin tapuli.lähde?
Kohtalokas jouluyö
24. joulukuuta 1825 vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.[5][6][7]. Tapaus tuli tunnetuksi, kun Sakari Topelius kirjoitti kirkon tuhoutumisesta Maamme kirjaan. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Topeliuksen kuvaus kirkon vajoamisesta maan sisään on kuitenkin virheellinen, koska puretun kirkon peruskiviä tiedetään käytetyn Pettelin viljamakasiinin rakennusaineena.[8]
Tuhon jälkeen
Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan tuloksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta.[9] Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna 1831 lähelle vanhan Salon kappelikirkon paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi. Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.
Lähteet
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 660. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 662. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 667–669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hautausmaat Salo-Uskelan seurakunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna: Salo kuninkaantien kaupunki, s. 86. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-96152-3-7.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 11. [Salo]: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ Matkailu Perttelin kunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.