Ero sivun ”Otto Varhia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Otto Arvid Varhia''' (sukunimi aikaisemmin '''Suomi'''; [[17. syyskuuta]] [[1910]] [[Kuorevesi]] – [[28. marraskuuta]] [[1956]] [[Helsinki]]) oli suomalainen lehtimies, mainostoimittaja, kääntäjä ja kirjailija. |
'''Otto Arvid Varhia''' (sukunimi aikaisemmin '''Suomi'''; [[17. syyskuuta]] [[1910]] [[Kuorevesi]] – [[28. marraskuuta]] [[1956]] [[Helsinki]]) oli suomalainen lehtimies, mainostoimittaja, kääntäjä, runoilija ja kirjailija. |
||
Varattomissa oloissa Kuorevedellä mäkitupalaisen poikana kasvanut Varhia hankki nuoruudessaan omatoimisesti itselleen käännöstyössä tarvittavan Ruotsin kielen taidon ja laajan yleissivistyksen. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Sota-aikana Varhia työskenteli monen muun kirjailijan tavoin puolustusvoimien tiedotusosaston propagandatehtävissä. |
|||
Sodan jälkeen 1940- ja 1950- lukujen taitteessa Varhia asettui asumaan kansanedustaja [[Mikko Ampujan]] varattomille työläiskirjailijoille testamenttaamaan huvilaan Helsingin Puistolaan. |
|||
Otto Varhia teki 28. marraskuuta 1956 itsemurhan heittäytymällä kuorma-auton alle Vanhalla Porvoontielä Malmin Sepänmäessä. |
|||
== Teoksia == |
== Teoksia == |
||
* ''Siirtolaislaiva'', runoja. WSOY 1941 |
* ''Siirtolaislaiva'', runoja. WSOY 1941 |
||
Versio 1. tammikuuta 2009 kello 22.31
Otto Arvid Varhia (sukunimi aikaisemmin Suomi; 17. syyskuuta 1910 Kuorevesi – 28. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, mainostoimittaja, kääntäjä, runoilija ja kirjailija.
Varattomissa oloissa Kuorevedellä mäkitupalaisen poikana kasvanut Varhia hankki nuoruudessaan omatoimisesti itselleen käännöstyössä tarvittavan Ruotsin kielen taidon ja laajan yleissivistyksen.
Varhia oli mukana vuonna 1936 perustetun kirjailijaryhmä Kiilan ydinjoukossa yhdessä Elvi Sinervon, Katri Valan, Viljo Kajavan, Arvo Turtiaisen ja Jarno Pennasen kanssa. Sota-aikana Varhia työskenteli monen muun kirjailijan tavoin puolustusvoimien tiedotusosaston propagandatehtävissä. Sodan jälkeen 1940- ja 1950- lukujen taitteessa Varhia asettui asumaan kansanedustaja Mikko Ampujan varattomille työläiskirjailijoille testamenttaamaan huvilaan Helsingin Puistolaan.
Otto Varhia teki 28. marraskuuta 1956 itsemurhan heittäytymällä kuorma-auton alle Vanhalla Porvoontielä Malmin Sepänmäessä.
Teoksia
- Siirtolaislaiva, runoja. WSOY 1941
- Se heittää varjonsa, pienoisromaani. Tammi 1945
- Viesti mereen: antologia Ruotsin uutta runoutta. WSOY 1946 (yhdessä Viljo Kajavan kanssa)
Antologiat
- Sotatalvi, runovalikoima. Otava 1940 (kokoelman runoilijat Yrjö Jylhä, Arvi Kivimaa, Viljo Kajava, Ragnar Ekelund, Mika Waltari, Lauri Viljanen, Otto Varhia (Otto Suomi))
Käännöksiä
- Veljeslaulu : runoja puhekuoroille, kokoelma n:o 6, suomentanut Otto Varhia. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki 1937
- Hugo Valentin: Legenda juutalaisten maailmanherruudesta. Gummerus 1937
- Kansaa ja graniittia : Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa sanoin ja kuvin vuosilta 1884-1944. Helsinki 1944 (nimellä Otto Suomi)
- Vapaasunnuntai : valikoima ruotsalaista novellitaidetta, suomentanut Otto Varhia. Työväen sivistysliitto, Helsinki 1944
- Dan Andersson: Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja, toimittanut ja elämäkerrallisella johdannolla varustanut Otto Varhia. WSOY 1948
- Rita von Willebrand: Niin heidän kävi, romaani. Pellervo, Helsinki 1949