Ero sivun ”Mittalaite” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
linkitys |
Siirretty "mittausvälineiden kalibroiminen" omaksi otsikoiduksi aiheekseen loppuun |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Yksinkertaisimmillaan mittausväline voi olla vaikka [[mittanauha]]. Vertaamalla kappaletta mittanauhan [[metri]]in suhteessa oleviin merkkeihin saadaan selville kappaleen [[pituus]]. [[Massa]]n mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite taasen on [[vaaka]]: se ilmoittaa montako [[kilogramma]]a kappale painaa. |
Yksinkertaisimmillaan mittausväline voi olla vaikka [[mittanauha]]. Vertaamalla kappaletta mittanauhan [[metri]]in suhteessa oleviin merkkeihin saadaan selville kappaleen [[pituus]]. [[Massa]]n mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite taasen on [[vaaka]]: se ilmoittaa montako [[kilogramma]]a kappale painaa. |
||
| ⚫ | Mittaustekniikassa tehdään ero ''mittalaitteen'' (standardimetrin/kilogramman/sekunnin ylläpitämiseen tai tarkistamiseen käytettävän kansainvälisen tai kansallisen mittanormaalin) ja toisaalta kaupalliseen, teolliseen tai tutkimuskäyttöön valmistetun ''mittauslaitteen'' välillä. Erityisen korkealaatuinen mittauslaite on yleensä tarkistettu mittalaitteen avulla. Mittauslaitteen kalibroinnissa voi olla useita portaita, joita pitkin päästään aina kansainväliseen mittanormaaliin asti. Hyvä esimerkki mittausvälineiden vaaitsemisesta (kalibroinnista) löytyy kaupan litranmitoista ja puntareista, joissa voi olla suuri määrä vaaitusleimoja tarkistuksen todisteena. |
||
| ⚫ | Suomen kansallisten [[mittanormaali]]en ylläpitämiseen osallistuu useita virastoja ja yliopistoja. Tärkein niistä on Espoon Otaniemessä oleva [[Mittatekniikan keskus]] MIKES. Sen ohella sähköisten ja fysikaalisten standardien ylläpitämisessä kansainvälisesti tunnustetulla tasolla ovat kunnostautuneet [[Teknillinen korkeakoulu|TKK:n]] [[S-osaston]] [[MIKES TKK Mittaustekniikka|Mittaustekniikan laboratorio]] ja [[Tf-osaston]] [[Kylmätekniikan laboratorio]]. |
||
{{Pääartikkeli|[[Luettelo mittalaitteista ja antureista]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Luettelo mittalaitteista ja antureista]]}} |
||
| Rivi 50: | Rivi 46: | ||
| |
| |
||
|} |
|} |
||
== Mittausvälineiden kalibroiminen == |
|||
| ⚫ | Mittaustekniikassa tehdään ero ''mittalaitteen'' (standardimetrin / -kilogramman / -sekunnin ylläpitämiseen tai tarkistamiseen käytettävän kansainvälisen tai kansallisen mittanormaalin) ja toisaalta kaupalliseen, teolliseen tai tutkimuskäyttöön valmistetun ''mittauslaitteen'' välillä. Erityisen korkealaatuinen mittauslaite on yleensä tarkistettu mittalaitteen avulla. Mittauslaitteen kalibroinnissa voi olla useita portaita, joita pitkin päästään aina kansainväliseen mittanormaaliin asti. Hyvä esimerkki mittausvälineiden vaaitsemisesta (kalibroinnista) löytyy kaupan litranmitoista ja puntareista, joissa voi olla suuri määrä vaaitusleimoja tarkistuksen todisteena. |
||
| ⚫ | Suomen kansallisten [[mittanormaali]]en ylläpitämiseen osallistuu useita virastoja ja yliopistoja. Tärkein niistä on Espoon Otaniemessä oleva [[Mittatekniikan keskus]] MIKES. Sen ohella sähköisten ja fysikaalisten standardien ylläpitämisessä kansainvälisesti tunnustetulla tasolla ovat kunnostautuneet [[Teknillinen korkeakoulu|TKK:n]] [[S-osaston]] [[MIKES TKK Mittaustekniikka|Mittaustekniikan laboratorio]] ja [[Tf-osaston]] [[Kylmätekniikan laboratorio]]. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 23. marraskuuta 2008 kello 01.16
Mittalaite (mittauslaite, mittausväline, mittari) on laite, jolla mittauksen tulokset kiinnostavista suureista saadaan esille. Mittauksessa verrataan fyysisiä arvoja reaalimaailman kohteisiin ja tapahtumiin. Pysyviä vakiokohteita ja tapahtumia käytetään yksikköinä ja mittaustulos annetaan arvona, joka on mitattavan kohteen ja vertailuyksikön suhde.
Yksinkertaisimmillaan mittausväline voi olla vaikka mittanauha. Vertaamalla kappaletta mittanauhan metriin suhteessa oleviin merkkeihin saadaan selville kappaleen pituus. Massan mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite taasen on vaaka: se ilmoittaa montako kilogrammaa kappale painaa.
- Pääartikkeli: Luettelo mittalaitteista ja antureista
| Mitattava suure | Mittauslaite tai -väline | Selityksiä |
|---|---|---|
| Pituus | Mittanauha | |
| Pinta-ala | Planimetri | Voidaan myös mitata alueen mitat ja laskea pinta-ala geometrian avulla |
| Tilavuus | Mittalasi, kotitalouksissa mittakuppi | Voidaan myös mitata kappaleen mitat ja laskea tilavuus geometrian avulla |
| Massa | Vaaka | |
| Aika | Kello | |
| Lämpötila | Lämpömittari | |
| Paine | Painemittari, ilmapuntari | |
| Tuulennopeus | Anemometri | |
| Tuulensuunta | Tuuliviiri | |
| Nopeus | Nopeusmittari | Voidaan mitata matka (pituuden mittaus) ja aika ja laskea nopeus näiden suhteesta |
| Jännite | Yleismittari, jännitemittari |
Mittausvälineiden kalibroiminen
Mittaustekniikassa tehdään ero mittalaitteen (standardimetrin / -kilogramman / -sekunnin ylläpitämiseen tai tarkistamiseen käytettävän kansainvälisen tai kansallisen mittanormaalin) ja toisaalta kaupalliseen, teolliseen tai tutkimuskäyttöön valmistetun mittauslaitteen välillä. Erityisen korkealaatuinen mittauslaite on yleensä tarkistettu mittalaitteen avulla. Mittauslaitteen kalibroinnissa voi olla useita portaita, joita pitkin päästään aina kansainväliseen mittanormaaliin asti. Hyvä esimerkki mittausvälineiden vaaitsemisesta (kalibroinnista) löytyy kaupan litranmitoista ja puntareista, joissa voi olla suuri määrä vaaitusleimoja tarkistuksen todisteena.
Suomen kansallisten mittanormaalien ylläpitämiseen osallistuu useita virastoja ja yliopistoja. Tärkein niistä on Espoon Otaniemessä oleva Mittatekniikan keskus MIKES. Sen ohella sähköisten ja fysikaalisten standardien ylläpitämisessä kansainvälisesti tunnustetulla tasolla ovat kunnostautuneet TKK:n S-osaston Mittaustekniikan laboratorio ja Tf-osaston Kylmätekniikan laboratorio.
Katso myös
- Anturi
- Mittarit laatujohtamisessa
- SI-järjestelmä