Ero sivun ”Digitaalinen valokuva” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
osa suoraa kopiota http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2008/08/19/valokuvalla-saa-parannettua-videon-laatua-roimasti/200821356/66?offset=10 ja loppukin turhan lähellä lähdettä
copyvio http://digikuva.on.googlepages.com/1.3.2kartesiolainenmatriisi
Rivi 7: Rivi 7:


Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format [[pdf|pdf-muotoon]]. Digitaalisia vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.
Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format [[pdf|pdf-muotoon]]. Digitaalisia vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.

==Digitaalisen valokuvan rakenne==
Digitaalisen valokuvan rakenne perustuu [[Albertin ikkuna| kartesiolaiseen matriisiin]], joka on toiminut maalauksen ja piirustuksen apuvälineenä aiemmin piirrettäessä [[camera obscura]]n avulla. Digitaalisessa valokuvassa kaksiulotteisen matriisin soluja kutsutaan [[pikseli| pikseleiksi]] ja kolmiulotteisessa kuvantamisessa käytettyjä kuutiomaisia soluja kutsutaan [[vokseli| vokseleiksi]]. Kolmiulotteista kuvantamista käytetään muun muassa lääketieteessä ja virtuaalisissa pelimaailmoissa.


==Digitaalinen valokuva mediafuusiossa==
==Digitaalinen valokuva mediafuusiossa==

Versio 9. lokakuuta 2008 kello 19.49

Digijärjestelmäkamerassa peilin takana on matriisikenno
Kuvassa matriisikennon taustalla on vertailun vuoksi 35 mm:n värinegatiivifilmi
Digitaalisen valokuvan valotus: 1)Fotonit kameran linssin läpi; 2)Mikrolinssi kohdistaa valon kennolle; 3)Suodatin määrää valon aaltopituuden; 4)Valoa läpäisevä elektrodi; 5)Kvartsi eriste; 6)N- piikanava; 7)Mahdollinen kolo; 8)P-tyyppistä piitä.
Digitaalisen valokuvan matriisirakenne

Digitaalinen valokuva on digitaalikameran matriisikennolle valotettu fotonien varausta ilmaiseva digitaalinen tiedosto, jota voidaan tarkastella esimerkiksi tietokoneen näytöllä. Siitä täytyy tehdä valokuvavedos ennen kuin tiedosto saadaan käsin kosketeltavaan muotoon. Valokuvista voidaan tehdä digitaalisia vedoksia myös kuvanlukijalla.

Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format pdf-muotoon. Digitaalisia vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.

Digitaalinen valokuva mediafuusiossa

Digitaalisuus on laajentanut valokuvan käyttöä monella tavalla. Digitaaliset minilaboratoriot hyödyntävät yhtä lailla filmiä kuin digitaalista kuvatiedostoa originaalinaan. Tämä on yksinkertaistanut valokuvausprosessia. Samalla prosessilla voidaan valmistaa aidolle valokuvapaperille vedostetut kuvat niin värinegatiiveista, mustavakoisista negatiiveista, dioista kuin digitaalisista tiedostoista. Samalla voidaan helposti valmistaa yksilölliset postikortit, kalenterit ja valokuva-albumit. Valokuvia voidaan helposti tilata verkon kautta tai kuvakioskeista.

Valokuvalle on tullut uusia digitaalisia sovellutuksia. Internetistä on tullut valokuvan suurin jakelukanava. Valokuvaa pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin niin perhekuvissa kuin tarkkailukameroissa kasvojentunnistuksen ansiosta. Digitaalinen kamera tekee kuvausvaiheessa korjauksia kuvaan muun muassa tarkentaen kasvoihin ja poistaen epäterävyyttä. Valokuvan muokkaus oli ennen vaikeaa ja vain kehittyneiden harrastelijoiden tai ammattilaisten puuhaa. Nyt helpot kuvankäsittelyohjelmat ovat tehneet siitä monelle perhekuvaajalle osan valokuvausta. Valokuvalla voidaan jopa huijata tulevia sukupolvia [1].

Viitteet

Katso myös

Aiheesta muualla