Ero sivun ”Ripsa Koskinen-Papunen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 12: Rivi 12:


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
<references/>


[[Luokka:Uutisankkurit|Koskinen-Papunen, Ripsa]]
[[Luokka:Uutisankkurit|Koskinen-Papunen, Ripsa]]

Versio 3. lokakuuta 2008 kello 18.01

Ripsa Anneli[1] Koskinen-Papunen (s. 22. huhtikuuta 1967[2], o.s. Koskinen) on MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman juontaja ja saman kanavan uutisankkuri.

Koskinen-Papunen aloitti työnsä MTV:n uutisankkurina 24-vuotiaana vuonna 1991, kun hän oli juuri valmistunut maisteriksi. 1990-luvun ajan hän oli MTV:n nuorin vakituinen uutisankkuri ja hän esiintyi useimmiten Seitsemän Uutisissa, joskus myös Kymmenen Uutisissa. Hän toimitti myös juttuja Mediauutisille. Hän on ollut kaksi kertaa äitiyslomalla: ensimmäisen kerran talvesta 1999 ja toisen kerran kesästä 2001. Ensimmäisen äitiysloman ajan hänen sijaisenaan toimi Maija Lehmusvirta.

Vuosina 20032004 hän juonsi Huomenta Suomea, minkä jälkeen hän oli jälleen uutisankkurina syksyn ajan. Tammikuusta 2005 Koskinen-Papunen on juontanut 45 minuuttia -ajankohtaisohjelmaa sen edellisen juontajan Liisa Riekin siirtyessä Otavan tiedotuspäälliköksi. Siitä lähtien Koskinen-Papunen on tehnyt uutisankkurin töitä vain kesäisin 45 minuuttia -ohjelman ollessa kesätauolla.

Ripsa Koskinen oli mallioppilas peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Hänen päättötodistuksensa keskiarvosana on 9,5.[3] Hänen aviomiehensä on viestintäkonsultti Pasi Papunen, jonka kanssa hän on ollut naimisissa vuodesta 1997. Heillä on kaksi yhteistä lasta. Koulutukseltaan Ripsa Koskinen-Papunen on valtiotieteiden maisteri.

Koskinen-Papunen on aikaisemmin toiminut radiotoimittajana. Hän on ollut Radio Cityn juontajana[4] sekä tehnyt Ylen Lahden radiolle nuortenohjelmaa[5].

Ripsa Koskinen-Papusen gradun otsikko on Televisionkatselun rakenteesta kaapelitelevisioyhteisöissä -tutkimus televisionkatselun eriytymisestä Vaasassa ja Närpiössä ja se valmistui vuonna 1990[6].

Lähteet