Ero sivun ”Faradayn häkki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sk:Faradayova klietka |
p Botti lisäsi: sr:Фарадејев кавез |
||
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[sk:Faradayova klietka]] |
[[sk:Faradayova klietka]] |
||
[[sl:Faradayeva kletka]] |
[[sl:Faradayeva kletka]] |
||
[[sr:Фарадејев кавез]] |
|||
[[sv:Faradays bur]] |
[[sv:Faradays bur]] |
||
[[tr:Faraday kafesi]] |
[[tr:Faraday kafesi]] |
Versio 20. syyskuuta 2008 kello 12.01
Faradayn häkki on sähköä johtava häkki tai muu yhtenäinen kuori, jota audio- tai radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily ei läpäise. Toisin sanoen Faradayn häkin sisäpuolella oleva sähkömagneettisen kentän lähde ei vaikuta häkin ulkopuolella, ja sähkömagneettinen kenttä ei pääse häkin ulkopuolelta sen sisäpuolelle.
Faradayn häkki perustuu siihen, että sähkövarausten välinen poistovoima pyrkii pitämään varaukset johteen pinnalla. Salamalta suojaavina Faradayn häkkinä toimivat rakennuksen ukkosenjohdatin ja auton metallikori. Faradayn häkkiä käytetään muun muassa tietokoneen kuoressa suojaamaan ulkopuolisia laitteita tietokoneen häiriösäteilyltä. Myös esimerkiksi mikroaaltouunin ovessa oleva verkko yhdistettynä laitteen metallikuoreen estää mikroaaltojen pääsyn uunin ulkopuolelle.
Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn aallonpituudesta ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi mikroaaltouunin säteily, jonka aaltopituus on 12 cm, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta valon näkyvät aallonpituudet (350-700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi.
Faradayn häkki on nimetty fyysikko Michael Faradayn mukaan. Hän rakensi ensimmäisen Faradayn häkin vuonna 1836.