Ero sivun ”Burušaskin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
166 484 muokkausta
Rivi 1: Rivi 1:
'''Burušaski''' on [[isolaattikieli]]. Sitä puhuu noin 40 000–50 000 ihmistä tai joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä Pohjois-[[Pakistan|Pakistanissa]]. Burušaskilla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä, ja sen sukulaisuutta on yritetty selvittää erityisesti [[baskin kieli|baskin]], [[sumerin kieli|sumerin]], [[kaukasialaiset kielet|kaukasialaisten kielten]], [[dravidakielet|dravidakielten]] ja [[jeniseiläiset kielet|jeniseiläisten kielten]] kanssa, mutta toistaiseksi tuloksia ei ole saavutettu.
'''Burušaski''' on [[isolaattikieli]]. Sitä puhuu noin 40 000–50 000 ihmistä tai joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä Pohjois-[[Pakistan]]issa. Burušaskilla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä, ja sen sukulaisuutta on yritetty selvittää erityisesti [[baskin kieli|baskin]], [[sumerin kieli|sumerin]], [[kaukasialaiset kielet|kaukasialaisten kielten]], [[dravidakielet|dravidakielten]] ja [[jeniseiläiset kielet|jeniseiläisten kielten]] kanssa, mutta toistaiseksi tuloksia ei ole saavutettu.


Burušaskilla on kaksi päämurretta, jotka eivät eroa toisistaan kovin merkittävästi. Ympäröivät kielet ovat vaikuttaneet voimakkaasti burušaskin sanavarastoon, eritoten siksi, että koko islamilainen, arabialais-persialainen sivistyssanasto on lainattu kaikkiin muslimikieliin, myös burušaskiin, jonka puhujat ovat ainakin nimellisesti muslimeja, joskin kuuluisampia hurtista ja rivosta huumoristaan kuin hurskaudestaan. (Merkittävä osa tutkijoiden keräämästä burušaskinkielisestä materiaalista on tiettävästi sisällöltään hätkähdyttävän ruokotonta jopa kaiken kokeneen länsimaalaisen näkökulmasta.) Selvästi persialaista alkuperää ovat mm. burušaskin vihollista ja ystävää tarkoittavat sanat ''dušman'' ja ''doost'' sekä Jumalaa tarkoittava ''xoda''.
Burušaskilla on kaksi päämurretta, jotka eivät eroa toisistaan kovin merkittävästi. Ympäröivät kielet ovat vaikuttaneet voimakkaasti burušaskin sanavarastoon, eritoten siksi, että koko islamilainen, arabialais-persialainen sivistyssanasto on lainattu kaikkiin muslimikieliin, myös burušaskiin, jonka puhujat ovat ainakin nimellisesti muslimeja, joskin kuuluisampia hurtista ja rivosta huumoristaan kuin hurskaudestaan. (Merkittävä osa tutkijoiden keräämästä burušaskinkielisestä materiaalista on tiettävästi sisällöltään hätkähdyttävän ruokotonta jopa kaiken kokeneen länsimaalaisen näkökulmasta.) Selvästi persialaista alkuperää ovat muun muassa burušaskin vihollista ja ystävää tarkoittavat sanat ''dušman'' ja ''doost'' sekä Jumalaa tarkoittava ''xoda''.


Burušaskin taivutuspäätteet ja kieliopillinen materiaali on täysin vierasta naapurikielille (jotka ovat [[kašmirin kieli|kašmirin]], [[hindin kieli|hindin]] ja [[urdun kieli|urdun]] sukuisia [[indoarjalaiset kielet|indoarjalaisia]] kieliä), mutta itse burušaskin kielioppi ei ole sen enempää suomen kuin hindin puhujankaan näkökulmasta outo, vaikka ehkä eksoottinen. Äänneopissakin on Intian kielille tyypillisiä yleispiirteitä: hindin tai urdun puhujalle burušaskin ääntäminen ei voi olla kohtuuttoman vaikeaa.
Burušaskin taivutuspäätteet ja kieliopillinen materiaali on täysin vierasta naapurikielille (jotka ovat [[kašmirin kieli|kašmirin]], [[hindin kieli|hindin]] ja [[urdun kieli|urdun]] sukuisia [[indoarjalaiset kielet|indoarjalaisia]] kieliä), mutta itse burušaskin kielioppi ei ole sen enempää suomen kuin hindin puhujankaan näkökulmasta outo, vaikka ehkä eksoottinen. Äänneopissakin on Intian kielille tyypillisiä yleispiirteitä: hindin tai urdun puhujalle burušaskin ääntäminen ei voi olla kohtuuttoman vaikeaa.


Burušaskin erityispiirteitä on, että ruumiinosia tarkoittavat sanat eivät koskaan esiinny ilman omistusliitettä (burušaskissa ei ole sanaa ''käsi'', vaan ainoastaan ''käteni, kätesi'' ym., jos kohta omistusliite tulee siellä sanan alkuun, ei loppuun). Burušaskissa on neljä sukua: maskuliini, feminiini, yksittäin esiintyvä ja materia. Maskuliineja ja feminiinejä voivat olla vain ihmiset, esim. eläimet kuuluvat yksittäin esiintyvien luokkaan.
Burušaskin erityispiirteitä on, että ruumiinosia tarkoittavat sanat eivät koskaan esiinny ilman omistusliitettä (burušaskissa ei ole sanaa ''käsi'', vaan ainoastaan ''käteni, kätesi'' ym., jos kohta omistusliite tulee siellä sanan alkuun, ei loppuun). Burušaskissa on neljä sukua: maskuliini, feminiini, yksittäin esiintyvä ja materia. Maskuliineja ja feminiinejä voivat olla vain ihmiset, esimerkiksi eläimet kuuluvat yksittäin esiintyvien luokkaan.


Burušaskin puhujilla on elävä tarinankerrontakulttuuri, mutta kielellä ei viime aikoihin asti ole juurikaan ollut kirjallista käyttöä. Jos sitä on tarpeen kirjoittaa, käytetään yleensä [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisten aakkosten]] urdulais-persialaista muotoa.
Burušaskin puhujilla on elävä tarinankerrontakulttuuri, mutta kielellä ei viime aikoihin asti ole juurikaan ollut kirjallista käyttöä. Jos sitä on tarpeen kirjoittaa, käytetään yleensä [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisten aakkosten]] urdulais-persialaista muotoa.


==Fonetiikka==
==Fonetiikka==

===Konsonantit===
===Konsonantit===
Burušaskissa on 32 konsonanttia.
Burušaskissa on 32 konsonanttia.
Rivi 29: Rivi 28:
| t
| t
|
|
| ʈ (t.)
| ʈ (t.)
| k
| k
| q
| q
Rivi 37: Rivi 36:
| t<sup>h</sup>
| t<sup>h</sup>
|
|
| &#x0288;<sup>h</sup> (t.<sup>h</sup>)
| ʈ<sup>h</sup> (t.<sup>h</sup>)
| k<sup>h</sup>
| k<sup>h</sup>
|
|
Rivi 45: Rivi 44:
| d
| d
|
|
| &#x0256; (d.)
| ɖ (d.)
| g
| g
|
|
Rivi 51: Rivi 50:
! style="text-align:left" | Afrikaatat
! style="text-align:left" | Afrikaatat
|
|
| &#x02A6; (ts)
| ʦ (ts)
| &#x02A7; (tš)
| ʧ (tš)
| &#x02A6;&#x0322; (ts.)
| ʦ̢ (ts.)
|
|
|
|
Rivi 60: Rivi 59:
|
|
| s
| s
| ʃ
| &#x0283;
| &#x0282; (s.)
| ʂ (s.)
| x
| x
|
|
Rivi 69: Rivi 68:
|
|
| z
| z
| ʒ
| &#x0292;
| &#x0290; (z.)
| ʐ (z.)
| &#x0263; (G)
| ɣ (G)
|
|
|-
|-
Rivi 111: Rivi 110:


{{Link FA|de}}
{{Link FA|de}}

[[br:Bourouchaskeg]]
[[br:Bourouchaskeg]]
[[bg:Бурушаски език]]
[[bg:Бурушаски език]]

Versio 25. elokuuta 2008 kello 21.52

Burušaski on isolaattikieli. Sitä puhuu noin 40 000–50 000 ihmistä tai joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 ihmistä Pohjois-Pakistanissa. Burušaskilla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä, ja sen sukulaisuutta on yritetty selvittää erityisesti baskin, sumerin, kaukasialaisten kielten, dravidakielten ja jeniseiläisten kielten kanssa, mutta toistaiseksi tuloksia ei ole saavutettu.

Burušaskilla on kaksi päämurretta, jotka eivät eroa toisistaan kovin merkittävästi. Ympäröivät kielet ovat vaikuttaneet voimakkaasti burušaskin sanavarastoon, eritoten siksi, että koko islamilainen, arabialais-persialainen sivistyssanasto on lainattu kaikkiin muslimikieliin, myös burušaskiin, jonka puhujat ovat ainakin nimellisesti muslimeja, joskin kuuluisampia hurtista ja rivosta huumoristaan kuin hurskaudestaan. (Merkittävä osa tutkijoiden keräämästä burušaskinkielisestä materiaalista on tiettävästi sisällöltään hätkähdyttävän ruokotonta jopa kaiken kokeneen länsimaalaisen näkökulmasta.) Selvästi persialaista alkuperää ovat muun muassa burušaskin vihollista ja ystävää tarkoittavat sanat dušman ja doost sekä Jumalaa tarkoittava xoda.

Burušaskin taivutuspäätteet ja kieliopillinen materiaali on täysin vierasta naapurikielille (jotka ovat kašmirin, hindin ja urdun sukuisia indoarjalaisia kieliä), mutta itse burušaskin kielioppi ei ole sen enempää suomen kuin hindin puhujankaan näkökulmasta outo, vaikka ehkä eksoottinen. Äänneopissakin on Intian kielille tyypillisiä yleispiirteitä: hindin tai urdun puhujalle burušaskin ääntäminen ei voi olla kohtuuttoman vaikeaa.

Burušaskin erityispiirteitä on, että ruumiinosia tarkoittavat sanat eivät koskaan esiinny ilman omistusliitettä (burušaskissa ei ole sanaa käsi, vaan ainoastaan käteni, kätesi ym., jos kohta omistusliite tulee siellä sanan alkuun, ei loppuun). Burušaskissa on neljä sukua: maskuliini, feminiini, yksittäin esiintyvä ja materia. Maskuliineja ja feminiinejä voivat olla vain ihmiset, esimerkiksi eläimet kuuluvat yksittäin esiintyvien luokkaan.

Burušaskin puhujilla on elävä tarinankerrontakulttuuri, mutta kielellä ei viime aikoihin asti ole juurikaan ollut kirjallista käyttöä. Jos sitä on tarpeen kirjoittaa, käytetään yleensä arabialaisten aakkosten urdulais-persialaista muotoa.

Fonetiikka

Konsonantit

Burušaskissa on 32 konsonanttia.

Bilabiaaliset Dentaaliset Alveopalataaliset Retrofleksiset Velaariset Uvulaariset Glottaaliset
Soinnittomat klusiilit p t ʈ (t.) k q
Aspiroituneet klusiilit ph th ʈh (t.h) kh
Soinnilliset klusiilit b d ɖ (d.) g
Afrikaatat ʦ (ts) ʧ (tš) ʦ̢ (ts.)
Soinnittomat frikatiivit s ʃ ʂ (s.) x h
Soinnilliset frikatiivit z ʒ ʐ (z.) ɣ (G)
Nasaalit m n ŋ
Likvidat w l j
Tremulantit r

Taulukossa on käytetty IPA-merkistöä. Niitä selaimia varten, jotka eivät osaa näyttää Unicodea oikein, on annettu sulkeissa ääntämisohje vaihtoehtoisilla merkeillä.

Vokaalit

Burušaskissa on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u.

Isolaattikielet

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Burušaskin_kieli&oldid=5346433”