Salpausselät

Salpausselät

Salpausselät ovat Etelä-Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia.

Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ensimmäinen Salpausselkä sijaitsee Hangon-Lahden-Kouvolan-Lappeenrannan-Wärtsilän linjalla ja on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.

Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.

Salpausselkien syntyhistoria

Salpausselät ovat syntyneet jääkaudella, jäätikön pysähdyttyä ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella. Noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.

Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11 790–11 590 Toinen Salpausselkä noin 200:ssa vuodessa 15–25 km Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti holoseenin alussa. Noin 10 400–11 300 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi noin 80–150 km Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.

Katso myös

• Moreeni
• Jääkausi
• Veiksel-jääkausi
• Jääkausi Suomessa
• Nuorempi Dryas
• Lohjanharju
• Salpausselän hyppyrimäet

Aiheesta muualla

Geologian tutkimuskeskus