Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: hr:Samojedi |
elinkeinoista |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille. |
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille. |
||
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti. |
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti. |
||
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on [[poronhoito]], ja muita elinkeinoja ovat [[metsästys]] ja [[kalastus]]. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on [[hantit|hantien]] tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaa [[Siperia|Länsi-Siperian]] lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.<ref>Korhonen & Kulonen, s. 306–308</ref> |
|||
== Lähteet == |
|||
=== Kirjallisuutta === |
|||
*{{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija | Nimeke = Samojedit | Vuosi = 1991 | Selite = Teoksessa Laakso Johanna (toim.): ''Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista'', s. 302-317 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16485-2}} |
|||
=== Lähdeviitteet === |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Kulttuuri}} |
{{Tynkä/Kulttuuri}} |
||
Versio 25. huhtikuuta 2008 kello 22.52
Samojedit on yhteisnimitys eräille Uralin itäpuolella eläville paimentolaiskansoille, jotka puhuvat samojedikieliä. Samojedikansoja ovat nenetsit eli jurakit, enetsit, ngasanit ja selkupit, joista selkupit ovat viimeisiä eteläsamojedeja. Matorit ja jurassit ovat kuolleet sukupuuttoon jo 1800-luvulla, viimeinen kamassi, joka puhui kamassien omaa kieltä, kuoli vuonna 1989.
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä uralilaisen kielikunnan. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet kristinuskoon jo 1500-luvulta lähtien, monia šamaaniperinteitä on säilynyt aina 1900-luvulle asti.
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on poronhoito, ja muita elinkeinoja ovat metsästys ja kalastus. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on hantien tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaa Länsi-Siperian lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.[1]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302-317. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.
Lähdeviitteet
- ↑ Korhonen & Kulonen, s. 306–308