Ero sivun ”Ranskan hallitus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kaipaisi asiantuntijan lukemista; "kumuloituvat mandaatit" pitäisi suomentaa
Rivi 5: Rivi 5:
Hallituksen kaikki jäsenet nimittää [[Ranskan tasavallan presidentti]] nimittämänsä pääministerin ehdotuksesta.
Hallituksen kaikki jäsenet nimittää [[Ranskan tasavallan presidentti]] nimittämänsä pääministerin ehdotuksesta.


Ranskan hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan oloe minkäänlaista kirjallista lähdettä:
Ranskan hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista lähdettä:
*Pääministeri; hän on hallituksen pää;
*Pääministeri on hallituksen pää,
*valtioministerit (Ministres d'État): jotka tulevat välittömästi pääministerin jälkeen. Tämä heidän tittelinsä on täysin protokolaarinen ja se toimii vain viittauksena heidän omaamansa henkilönsä törkeyteen hallituksessa tai heidän ministerinsalkkunsa tärkeyteen, tai molempia näitä yhdessä. He voivat järjestää eri ministerien yhteisiä kokouksia, jotka on yleensä vain pääministerille kuuluva etuoikeus, ja tradition myötä heille on tullut käyttää puheenvuoroja ministerineuvoston kokouksissa, vaikka käsiteltävä asia ei mitenkään liity heidän oman ministeriönsä toimialaan;
*valtioministerit (Ministres d'État) tulevat heti pääministerin jälkeen. Tämä heidän tittelinsä on täysin protokolaarinen, ja se on vain viittaus heidän merkittävyyteensä hallituksessa tai heidän ministerinsalkkunsa merkittävyyteen tai molempia yhdessä. He voivat järjestää ministerien yhteisiä kokouksia, jotka on yleensä vain pääministerille kuuluva etuoikeus, ja perinteen myötä heille on tullut oikeus käyttää puheenvuoroja ministerineuvoston kokouksissa, vaikka käsiteltävä asia ei liittyisi heidän oman ministeriönsä toimialaan;
*Ministerit: he johtavat oman, nimetyn alansa tai alojen ministeriön tai minisgteriöiden toimintaan;
*Ministerit johtavat oman, nimetyn alansa tai alojensa ministeriön tai minisgteriöiden toimintaa;
*Apulaisministerit: on tehtävässään alisteinen varsinaiselle ministerille ja hyvin harvoin pääministerille, heille on delegoitu osa miniserin kompetenssista:
*Apulaisministerit ovat tehtävässään alisteisia varsinaiselle ministerille ja hyvin harvoin pääministerille; heille on delegoitu osa ministerin kompetenssista:
*Valtiosihteerit: on hallituksen jäsenten alin arvoasteikko, heidät on sijoitettu avustajaksi jollekin ministerille tai joskus vain pääministerille.
*Valtiosihteerit ovat hallituksen jäsenten arvoasteikossa alimpina; heidät on sijoitettu avustajaksi jollekin ministerille tai joskus vain pääministerille.


Apulaisministerit osallistuvat aina hallituksen ministereiden kokouksiin, olipa asialista mikä tahansa. Valtiosihteerit osallistuvat kokouksiin vain kun työjärjestyksessä on heitä erikoisesti koskevia asioita.
Apulaisministerit osallistuvat aina hallituksen ministereiden kokouksiin, olipa asialista mikä tahansa. Valtiosihteerit osallistuvat kokouksiin vain kun työjärjestyksessä on heitä erikoisesti koskevia asioita.


Ministerin tehtävät eivät sovellu yhteen muiden ammatillisten tehtävien kanssa. Tämä kielto mandaattien kumuloitumisesta koskee kaikkea yksityistä toimintaa, useimpia julkisia tehtäviä kuin myös parlamentaarisia mandaatteja. Kyseessä on halu välttää määrätynlaista painostusta ja vaikutusta ministereihin ja näin heille sallitaan mahdollisuus keskittyä kokonaisvaltaisesta hallitustyöskentelyyn. He voivat työssään tehdä lakimuutoksia sekä päättää valtion menoista. Ministerit voivat kylläkin Ranskassa säilyttää paikallishallintoon liittyvät tehtävänsä, näin vaikka pääministeri [[Lionel Jospin]]in hallituksen tekemä lainmuutos kieltää ehdottomasti ministereiden kumuloituvat mandaatit.
Ministerin tehtävät eivät sovellu yhteen muiden ammatillisten tehtävien kanssa. Tämä kielto mandaattien kumuloitumisesta koskee kaikkea yksityistä toimintaa, useimpia julkisia tehtäviä ja myös parlamentaarisia mandaatteja. Kyseessä on halu välttää painostusta ja vaikututtamista ministereihin, ja he voivat keskittyä yksinomaan hallitustyöskentelyyn. He voivat työssään tehdä lakimuutoksia ja päättää valtion menoista. Ministerit voivat kylläkin Ranskassa säilyttää paikallishallintoon liittyvät tehtävänsä, vaikka pääministeri [[Lionel Jospin]]in hallituksen tekemä lainmuutos kieltää ehdottomasti ministereiden kumuloituvat mandaatit.


==Toimivalta==
==Toimivalta==
Hallituksen tehtävänä on päättää ja johdattaa kansakunnan politiikkaa, kuten [[Ranskan perustuslaki (1958)|Ranskan viidennen tasavallan perustuslain]] 20. artikla toteaa. poliittiset tavoitteet ja hallituksen tavoitteet muuttuvat lakien ja asetusten kirjoittamiseksi. Jokaisen poliittisen toiminnan pitää kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muodostua juridiseksi tekstiksi. Kaikki lainsäädännön projektit ja jotkut asetustyypitkin pitää hallituksen eli ministerineuvoston hyväksyä. Pääsääntöisesti ministerineuvoston kokouksissa hallitus tekee suurimman osan kollektiivisesta poliittisesta päätöksenteosta sekä päättää tavoista, joiden avulla päätökset toteutetaan. Näin toteutuu eräs hallitustyöskentelyn yksi keskeinen periaate: kollegiaalisuus. Hallituksen toiminnan tukena sen toteuttaessa päätöksiään ovat sekä armeija että valtionhallinto.
Hallituksen tehtävänä on päättää ja johdattaa kansakunnan politiikkaa, kuten [[Ranskan perustuslaki (1958)|Ranskan viidennen tasavallan perustuslain]] 20. artikla toteaa. Poliittiset tavoitteet ja hallituksen tavoitteet muuttuvat lakien ja asetusten kirjoittamiseksi. Jokaisen poliittisen toiminnan pitää kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muodostua juridiseksi tekstiksi. Kaikki lainsäädäntöhankkeet ja jotkut asetustyypitkin pitää hallituksen eli ministerineuvoston hyväksyä. Ministerineuvoston kokouksissa hallitus tekee suurimman osan kollektiivisesta poliittisesta päätöksenteosta ja päättää päätösten toteuttamistavoista. Näin toteutuu yksi hallitustyöskentelyn keskeinen periaate: kollegiaalisuus. Hallituksen toiminnan tukena sen toteuttaessa päätöksiään ovat sekä armeija että valtionhallinto.


==Toiminta==
==Toiminta==
Ministerineuvoston eli hallituksen kokoukset pidetään säännöllisesti keskiviikko aamuisin tasavallan presidentin johdolla. Tämä kertoo puolestaan hallituksen työskentelyn solidaarisesta ja kollegiaalisesta luonteesta. Kuitenkin oleellinen osa hallituksen työstä tehdään aivan muualla, ministeriöissä, joita ministerit johtavat ja erilaisilla työryhmissä, kokouksissa ja komiteoissa, jotka muodostuvat useista eri ministereistä. Myös pääministerin henkilökohtainen, tai hänen avustajiensa osallistuminen näihin työryhmiin ja kokouksiin takaa työskentelyn tehokkuuden ja tehtyjen toimenpiteiden ja päätösten yhtenäisyyden.
Ministerineuvoston eli hallituksen kokoukset pidetään säännöllisesti keskiviikkoaamuisin tasavallan presidentin johdolla. Tämä kertoo puolestaan hallituksen työskentelyn solidaarisesta ja kollegiaalisesta luonteesta. Keskeinen osa hallituksen työstä tehdään kuitenkin muualla: ministeriöissä, joita ministerit johtavat, ja työryhmissä, kokouksissa ja komiteoissa, jotka muodostuvat useista eri ministereistä. Myös pääministerin henkilökohtainen tai hänen avustajiensa osallistuminen näihin työryhmiin ja kokouksiin takaa työskentelyn tehokkuuden ja tehtyjen toimenpiteiden ja päätösten yhtenäisyyden.


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 28: Rivi 28:
* [http://www.legifrance.gouv.fr/imagesJOE/2007/0519/joe_20070519_0115_0002.pdf Asetus 18. toukokuuta 2007, jolla uusi hallitus määrättiin]
* [http://www.legifrance.gouv.fr/imagesJOE/2007/0519/joe_20070519_0115_0002.pdf Asetus 18. toukokuuta 2007, jolla uusi hallitus määrättiin]
* [http://lesservices.service-public.fr/national/index.htm Hallituksen vuosikirja]
* [http://lesservices.service-public.fr/national/index.htm Hallituksen vuosikirja]




[[de:Französische Regierung]]
[[de:Französische Regierung]]

Versio 27. toukokuuta 2007 kello 23.39

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Ranskan aluehallinto
Viidennen tasavallan vaalit
Ranskan puolueet

Ranskan hallitus on Ranskan tasavallan hallintojärjestelmän toimeenpaneva valtioelin, joka ohjaa kansakunnan politiikkaa.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen kaikki jäsenet nimittää Ranskan tasavallan presidentti nimittämänsä pääministerin ehdotuksesta.

Ranskan hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista lähdettä:

  • Pääministeri on hallituksen pää,
  • valtioministerit (Ministres d'État) tulevat heti pääministerin jälkeen. Tämä heidän tittelinsä on täysin protokolaarinen, ja se on vain viittaus heidän merkittävyyteensä hallituksessa tai heidän ministerinsalkkunsa merkittävyyteen tai molempia yhdessä. He voivat järjestää ministerien yhteisiä kokouksia, jotka on yleensä vain pääministerille kuuluva etuoikeus, ja perinteen myötä heille on tullut oikeus käyttää puheenvuoroja ministerineuvoston kokouksissa, vaikka käsiteltävä asia ei liittyisi heidän oman ministeriönsä toimialaan;
  • Ministerit johtavat oman, nimetyn alansa tai alojensa ministeriön tai minisgteriöiden toimintaa;
  • Apulaisministerit ovat tehtävässään alisteisia varsinaiselle ministerille ja hyvin harvoin pääministerille; heille on delegoitu osa ministerin kompetenssista:
  • Valtiosihteerit ovat hallituksen jäsenten arvoasteikossa alimpina; heidät on sijoitettu avustajaksi jollekin ministerille tai joskus vain pääministerille.

Apulaisministerit osallistuvat aina hallituksen ministereiden kokouksiin, olipa asialista mikä tahansa. Valtiosihteerit osallistuvat kokouksiin vain kun työjärjestyksessä on heitä erikoisesti koskevia asioita.

Ministerin tehtävät eivät sovellu yhteen muiden ammatillisten tehtävien kanssa. Tämä kielto mandaattien kumuloitumisesta koskee kaikkea yksityistä toimintaa, useimpia julkisia tehtäviä ja myös parlamentaarisia mandaatteja. Kyseessä on halu välttää painostusta ja vaikututtamista ministereihin, ja he voivat keskittyä yksinomaan hallitustyöskentelyyn. He voivat työssään tehdä lakimuutoksia ja päättää valtion menoista. Ministerit voivat kylläkin Ranskassa säilyttää paikallishallintoon liittyvät tehtävänsä, vaikka pääministeri Lionel Jospinin hallituksen tekemä lainmuutos kieltää ehdottomasti ministereiden kumuloituvat mandaatit.

Toimivalta

Hallituksen tehtävänä on päättää ja johdattaa kansakunnan politiikkaa, kuten Ranskan viidennen tasavallan perustuslain 20. artikla toteaa. Poliittiset tavoitteet ja hallituksen tavoitteet muuttuvat lakien ja asetusten kirjoittamiseksi. Jokaisen poliittisen toiminnan pitää kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muodostua juridiseksi tekstiksi. Kaikki lainsäädäntöhankkeet ja jotkut asetustyypitkin pitää hallituksen eli ministerineuvoston hyväksyä. Ministerineuvoston kokouksissa hallitus tekee suurimman osan kollektiivisesta poliittisesta päätöksenteosta ja päättää päätösten toteuttamistavoista. Näin toteutuu yksi hallitustyöskentelyn keskeinen periaate: kollegiaalisuus. Hallituksen toiminnan tukena sen toteuttaessa päätöksiään ovat sekä armeija että valtionhallinto.

Toiminta

Ministerineuvoston eli hallituksen kokoukset pidetään säännöllisesti keskiviikkoaamuisin tasavallan presidentin johdolla. Tämä kertoo puolestaan hallituksen työskentelyn solidaarisesta ja kollegiaalisesta luonteesta. Keskeinen osa hallituksen työstä tehdään kuitenkin muualla: ministeriöissä, joita ministerit johtavat, ja työryhmissä, kokouksissa ja komiteoissa, jotka muodostuvat useista eri ministereistä. Myös pääministerin henkilökohtainen tai hänen avustajiensa osallistuminen näihin työryhmiin ja kokouksiin takaa työskentelyn tehokkuuden ja tehtyjen toimenpiteiden ja päätösten yhtenäisyyden.

Lähteet

  • Pascal Jan; Le Gouvernement. La documentation française. 2995.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ranskan_hallitus&oldid=2919569”