Ranskan kansalliskokouksen vaalit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ranskan kansalliskokouksen vaalit toimitetaan periaatteessa joka viides vuosi ja niiden välityksellä valitaan edustajat kansalliskokoukseen (Assemblée Nationale).

Vaalitoimitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskokouksen vaalitavasta ei ole säädetty perustuslaissa samalla tavoin kuin presidentinvaalin toimittamisesta. Viidennen tasavallan perustuslain 25 artikla rajoittuu vain mainitsemaan, että tavallinen lainsäädäntö määrittelee jokaisen valitin kansalliskokouksen toimiajan, jäsenten lukumäärän, palkkiot ja vaalikelpoisuuden kriteerit. Näin äänestyksen muodollisuudet on kirjattu vaalilakiin (Code électoral).

Kansalliskokouksen vaalit järjestetään joka viides vuosi, ellei Tasavallan presidentti hajota kansalliskokousta ja määrä pidettäväksi ennenaikaisia vaaleja. Valeissa on käytössä enemmistövaali, joka toteutetaan 577 vaalipiirissä, joista kustakin valitaan vain yksi kansanedustaja. Vaaleissa on käytössä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ne ovat enemmistövaalit, joissa voidaan äänestää kahdella kierroksella.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella valitsijat äänestävät yhtä ainoata ehdokastaan vaalipiirin alueella. Jos joku ehdokkaista saa ehdottoman enemmistön annetuista äänistä (50 % + 1 ääntä), sekä vähintään 25 % äänioikeutetuiksi rekisteröityneistä taakseen, (ts. äänestysprosentti on yli 50 %selvennä) hän tulee valituksi heti ensimmäisellä kierroksella.

Jos kukaan ei saavuta ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, niin kahden viikon kuluttua suoritetaan vaalin toinen kierros. Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähintään 12,5 % kannatuksen äänioikeutettujen kokonaismäärästä vaalipiirissä, voivat jatkaa toiselle kierrokselle. Valituksi tulee se ehdokas joka on saanut eniten ääniä. Näin toisella kierroksella ei tarvita ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Mikäli äänet menevät tasan, niin vanhempi kahdesta saman äänimäärän saaneesta ehdokkaasta tulee valituksi.

Jos vain yksi ainoa ehdokas pääsee 12,5 % kynnyksen yläpuolelle, niin hänen vastaehdokkaansa on seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas. Jos kukaan ehdokkaista ei saavuta 12,5 % kynnystä, niin toiselle kierrokset tulevat kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Äänestäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palais-Bourbon, jossa Ranskan kansalliskokous kokoontuu

Kansalliskokouksen vaaleissa voivat äänestää kaikki ne äänioikeutetut, jotka on kirjattu äänestysluetteloon, eli kaikki ne henkilöt:

  • jotka ovat täyttäneen 18 vuotta ennen vaalivuoden 1. tammikuuta,
  • jotka ovat Ranskan kansalaisia,
  • jotka nauttivat kansalais- ja poliittisia oikeuksia,
  • jotka on kirjattu vaaliluetteloihin.

Äänestäjä käyttää äänioikeuttaan vain siinä vaalipiirissä ja vain sen vaalipiiriin ehdokkaita äänestäen, jossa hänellä on kotipaikka.

Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta ranskalainen voisi olla ehdokkaana kansalliskokouksen vaaleissa, niin hänen täytyy olla iältään yli 23-vuotias ja äänioikeutettu. Hänen ei ole pakko olla kirjoilla samassa vaalipiirissä kuin hän on ehdokkaana. Kuitenkin on kiellettyä olla ehdokkaana useammassa kuin yhdessä vaalipiirissä.

Ei ole mahdollista samaan aikaan toimia kansanedustajana, senaattorina tai Euroopan parlamentin jäsenenä, eikä luonnollisestikaan tasavallan presidenttinä. Toisaalta on myös kiellettyä toimia kansanedustajana sekä seuraavissa tehtävissä: alueneuvoston jäsenenä, Korsikan alueparlamentin jäsenenä, yleisneuvoston jäsenenä, Pariisin kaupunginneuvoston jäsenenä sekä alle 3,500 asukkaan kunnanvaltuuston jäsenenä.

Lisäksi on mahdotonta toimia julkisessa virassa samaan aikaan kuin toimii kansalliskokouksen jäsenenä. Hallituksen jäseneksi nimetty kansalliskokouksen jäsen menettää paikkansa varamiehelleen. Tämän täten jokaisen ehdokkaan pitää tuoda esille myös varamiehensä, joka ottaa varsinaiselta tämän paikan, jos hänen mandaattinsa syystä tai toisesta päättyy. Tämän varamiehen tulee täyttää samat edellytykset kuin varsinaisenkin ehdokkaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viidennen tasavallan aikana kaikki kansalliskokouksen vaalit on pidetty kahden kierroksen enemmistövaaleina, paitsi vuonna 1986 vaalit olivat suhteelliset ja tällöin äänestettiin listoja. Kuusi kertaa kansalliskokous on normaalisti päättänyt toimikautensa ja kuusi muuta kertaa työskentely on päättynyt tasavallan presidentin hajotettua kansalliskokouksen ja määrättyä pidettäviksi uudet kansalliskokouksen vaalit.

Kansalliskokouksen vaaleissa ovat eri poliittiset ryhmittymät saavuttaneet enemmistön (sulkeissa enemmistön muodostaneen ryhmän kannatus):

  • 1958 : UNR-ryhmä (35,6 %)
  • 1962 : UNR-UDT-ryhmä (48,3 %)
  • 1967 : UD-VeR-ryhmä (41,1 %)
  • 1968 : UDR-ryhmä (60,2 %)
  • 1973 : UDR-ryhmä (37,3 %)
  • 1978 : RPR-ryhmä (31,4 %)
  • 1981 : Sosialistinen ryhmä (58,0 %)
  • 1986 : Sosialistinen ryhmä (36,7 %), mutta ryhmät RPR ja UDF tekivät yhdessä siitä vähemmistön, koska niillä oli enemmistö (49,6 % yhteensä)selvennä
  • 1988 : Sosialistinen ryhmä (47,7 %)
  • 1993 : RPR-ryhmä (44,5 %)
  • 1997 : Sosialistinen ryhmä (43,3 %)
  • 2002 : UMP-ryhmä (63,3 %)
  • 2007 : UMP-ryhmä (55,5 %)

Vaalien rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskokouksen vaalit mahdollistavat Ranskan poliittisten puolueiden toiminnan osittaisen rahoituksen. Vuoden 2007 vaaleissa kukin valittu edustaja tuo puolueelleen 44 000 euroa. Jos puolue saa asetettua ehdolla vähintään 50 ehdokasta ja vähintään 50 vaalipiirissä ja saa vähintään prosentin äänistä, niin puolue saa jokaisesta saamastaan äänestä vuosittain 1,63 euroa viiden vuoden ajan.