Viidennen tasavallan vaalit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ranskan Viidennen tasavallan vaalit ovat perustana edustukselliselle vallankäytölle. Ranskan kansalaiset valitsevat kaikki lakiasäätävät tai toimeenpanovaltaa käyttävät edustajiksi joko suorilla vaaleilla tai erilaisten valitsijamiesyhteisöjen välityksellä. Ranskan kansalaisilta voidaan myös kysyä neuvoa erinäisissä yhteyksissä neuvoantavalla kansanäänestyksellä.

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisella tasolla ranskalaiset valitsevat valtionpäämiehensä, tasavallan presidentin sekä lakiasäätävän kansalliskokouksen:

  • Tasavallan presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan (aiemmin seitsemäksi) yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla eli presidentinvaalilla,
  • Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, joiden vaalitapa on erilainen:
    • Kansalliskokous käsittää 577 edustajaa, jotka valitaan viiden vuoden edustajakaudeksi kerrallaan yleisillä ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla suorilla vaaleilla alueellisesti jaetusta vaalipiireistä. Tätä vaalia kutsutaan lainsäädäntävaaleiksi.
    • Senaatti koostuu 331 jäsenestä eli senaattorista, jotka valitaan kuuden vuoden edustajakaudeksi epäsuorilla yleisillä vaaleilla. Senaattoreista 319 valitaan suurten vaalikollegioiden välityksellä. Vaalikollegiot koostut departementtien valituista kansanedustajista, sekä alue- ja yleisneuvostojen jäsenistä sekä kuntien ja merentakaisten yhteisöjen edustajista. Senaatin 12 jäsentä valitsee 150 edustajan muodostama Ranskan ulkopuolella asuvien kansaisten itselleen äänestämän neuvosto. Näitä vaaleja kutsutaan senaattorivaaleiksi.

Alueellinen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueellisella tasolla ranskalaiset valitsevat yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella sekä suoralla vaalilla useita eri edustajia eri alueelliseen hallintoelimiin:

  • Alueneuvoston jäsenet jokaiselle alueelle, eli aluevaalit;
  • Yleisneuvoston jäsenet jokaisen departementin yleisneuvostoon, eli kantonivaalit;
  • Kunnallisvaltuuston vaalit jokaisessa Ranskan kunnassa, eli kunnallisvaalit.

Erilaiset merentakaiset alueelliset yhteisöt valitsevat myös omat aluelliset ja yhteisölliset edustajansa, Ranskan Polynesiassa pidetään territoriaaliset vaalit ja Uudessa-Kaledioniassa valitaan territoriaalinen kansalliskokous.

Lisäksi eri yhtiöissä valitaan luottamusmiesneuvostot, joiden valinnan suorittavat yrityksen palkatut työntekijät. Näitä vaaleja kutsutaan luottamusmiesvaaleiksi.

Kansainvälinen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan kansalaiset valitsevat myös muiden eurooppalaisten tavoin Euroopan Parlamentin jäsenten vaaliin. Näitä vaaleja kutsutaan eurovaaleiksi.

Äänestäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestää vaaleissa voivat kaikki 18 vuotta täyttäneet Ranskan kansalaiset, jotka ovat kirjoittautuneet äänioikeutettujen listalle. Eurovaaleissa ja kunnallisvaaleissa myös muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat käyttää äänioikeuttaan ja kirjoittautua äänioikeutettujen listalle.

Kirjoittautuminen äänioikeutettujen listalle ei ole pakollista, mutta se on välttämätöntä, jotta äänestäjä voi käyttää äänioikeuttaan. Nykyisin kaikki 18 vuotta täyttävät ranskalaiset kirjataan automaattisesti äänioikeutettujen listalle. Äänioikeutetut kansalaiset voivat kirjoittautua asuinpaikkakunnallaan tai kunnassa, jossa he ovat vähintään viiden vuoden ajan maksaneet paikallisen veron. Ulkomailla asuvat ranskalaiset voivat kirjoittua paikallisessa konsulaatissa.

Vain äänioikeutettujen listalle kirjoitetut äänestäjät voivat olla ehdokkaina vaaleissa. Joissakin tapauksissa rikoksesta tuomitut eivät voi kirjoittautua äänioikeutettujen liställe, mikä myös estää heidän ehdokkuutensa vaaleissa.