Ero sivun ”Se Wsi Testamenti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p lukuun ottamatta |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Käännös oli valmiina jo vuonna [[1543]], mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna [[1547]]. Kirja painettiin [[Tukholma]]ssa Amund Laurentssonin kirjapainossa. |
Käännös oli valmiina jo vuonna [[1543]], mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna [[1547]]. Kirja painettiin [[Tukholma]]ssa Amund Laurentssonin kirjapainossa. |
||
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a |
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherilta ja Kustaa Vaasan Raamatusta. Toinen alkupuhe kertoi [[kristinusko]]n tulosta [[Suomi|Suomeen]], sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella. |
||
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun. |
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun. |
||
Versio 3. kesäkuuta 2005 kello 18.50
Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista. Käännöksen teki Mikael Agricola. Se painettiin vuonna 1548.
Agricola perusti käännöksensä Erasmus Rotterdamilaisen toimittamiin kreikankielisiin alkuteksteihin (1516), latinankieliseen Vulgataan, Lutherin Raamattuun (1534), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin (1526) ja Kustaa Vaasan Raamattuun (1541). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muita kieliä lähinnä tehdyn käännöksen vertailuun.
Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa. Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa.
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille Ilmestyskirjaa lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherilta ja Kustaa Vaasan Raamatusta. Toinen alkupuhe kertoi kristinuskon tulosta Suomeen, sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.