Ero sivun ”Mars 3” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
<references/>
Fix
Rivi 26: Rivi 26:
ennen tuhoutumistaan pölymyrskyssä. Hyvin epäselvä kuva lähti kapselista ennen sen mykistymistä.
ennen tuhoutumistaan pölymyrskyssä. Hyvin epäselvä kuva lähti kapselista ennen sen mykistymistä.
Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen.
Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen.
<ref>Paul Raundsepp: Suuntana Mars! s. 55</ref>
<ref>Raudsepp 1993 s. 55</ref>


Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka
Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka
Rivi 39: Rivi 39:
Zond 2 laukaistiin 30.11.1964, mutta yhteys katkesi pian. [[Zond 3]] kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta
Zond 2 laukaistiin 30.11.1964, mutta yhteys katkesi pian. [[Zond 3]] kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta
yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa [[Proton-kantoraketti]]a ensi kertaa Mars-luotainten laukaiisuun 27.3.1969 ja 2.4.1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut ja koko 10000 kg
yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa [[Proton-kantoraketti]]a ensi kertaa Mars-luotainten laukaiisuun 27.3.1969 ja 2.4.1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut ja koko 10000 kg
painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.<ref> Paul Raundsepp: Suuntana Mars! sivu 54-55</ref>
painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.<ref>Raudsepp 1993 ss. 54-55</ref>


== Mars 4, 5, 6 ja 7 ==
== Mars 4, 5, 6 ja 7 ==
Rivi 47: Rivi 47:
Luotaimiin voitiin asentaa joko kirtoradalle asettumiseen tarvittava polttoaine tai laskeutumiskapseli, koska vuoden 1973 "[[laukaisuikkuna]]" ei ollut polttoainetaloudellisesti yhtä edeullinen kuin edelline vuoden 1971 ikkuna.
Luotaimiin voitiin asentaa joko kirtoradalle asettumiseen tarvittava polttoaine tai laskeutumiskapseli, koska vuoden 1973 "[[laukaisuikkuna]]" ei ollut polttoainetaloudellisesti yhtä edeullinen kuin edelline vuoden 1971 ikkuna.
Mars 4 ja 5 aiottiin kiertäjiksi, Mars 6 ja 7 ohilento-lasekutujiksi.
Mars 4 ja 5 aiottiin kiertäjiksi, Mars 6 ja 7 ohilento-lasekutujiksi.
<ref>kanneth Gatland: Kohti avaruutta s.144</ref>
<ref>Gatland 1982 s.144</ref>
Ne olivat hyvin painavia, noin 4650 kg. Venäläisten ei tarvinnut pihistellä luotainten painossa niin kuin amerikkalaisten, joiden kehittyneempi tietotekniikka oli etu
Ne olivat hyvin painavia, noin 4650 kg. Venäläisten ei tarvinnut pihistellä luotainten painossa niin kuin amerikkalaisten, joiden kehittyneempi tietotekniikka oli etu
esimerkiksi [[Mariner 9]]-luotaimessa.
esimerkiksi [[Mariner 9]]-luotaimessa.
Rivi 58: Rivi 58:
== Viitteet ==
== Viitteet ==
<references/>
<references/>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä= Gatland, Kenneth| Nimeke= Kohti avaruutta: avaruuden valloituksen historia| Julkaisija= Hämeenlinna: Karisto| Vuosi= 1982| Tunniste= ISBN 951-23-1896-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Raudsepp, Paul| Nimeke= Suuntana mars!| Julkaisija= Helsinki: Raud publishing| Vuosi= 1993| Tunniste= ISBN 952-9689-01-2}}

== Katso myös ==
== Katso myös ==



Versio 24. huhtikuuta 2007 kello 15.58

Tiedosto:Mars 3.gif
Mars 3-avaruusluotain

Mars 3: Mars 3 oli Neuvostoliiton Marsia tutkimaan lähetetty avaruusluotain vuonna 1971. Se koostui Marsia kiertävästä osasta ja Marsin pinnalle laskeutujasta, joka oli kiinalaisen hatun muotoisen lämpökilven sisällä ollut pallomainen laite. Kiertorataosan piti kuvata Marsin pintaa ja tehdä monia mittauksia mm. Marsin ilmakehän koostumuksesta. Laskeutumiskapselin piti ottaa kuvia Marsin pinnalta. Marsin kiertoradalta ei onnistuttu kuvaamaan Marsin pintaa, koska Marsin pinnalla riehui valtava pölymyrsky, joka peitti koko planeetan pinnan. Laskeutumiskapseli tuhoutui luultavasti koskettaessaam marsin pintaa. Silti Mars 3 lähetti mittaustietoja Marsin ilmakehästä.


Mars 2

Tiedosto:Mars2 propm rover.jpg
Mars 2-luotaimen mukana oli PROP-M-kulkija, joka ei kulkenut Marsin pinnalla, koska luotain murskautui laskeutumisen epäonnistuttua.

Vuonna 1971 Marsin lähelle saapuneet Mars 2 ja 3 kiersivät Marsia soikeilla radoilla, mutta niiden laskeutujat tuhoutuivat Marsin pintaan.

Mars 2 laukaistiin 19.5.1971 ja saapui 27.11 kiertämään Marsia, 2 viikkoa ensimmäisen kiertolaisen Mariner 9:n jälkeen. Mars 2:n kiertolainen mittasi Marsin ilmakehän koostuvan pääosin hiilidioksidista.

Mars 2:n laskeutuja iskeytyi Marsin pintaan ehkä syöksyttyään kaasukehään liian jyrkässä kulmassa, ja laskuvarjo ei avautunut. Näin Mars 2:sta tuli ensimmäinen Marsin pintaan iskeytynyt luotain. Mars 2:n mukana oli myös pieni Mars-kulkija.

Mars 3

Neuvostoliiton Mars 3-luotaimen laskeutuja tuona ajan postimerkissä.

Mars 3 laukaistiin 28.5. 1971, ja luotain asettui jarrutuksen jälkeen Marsia kiertämään. Kiertäjän radan ylin piste oli 200000 km Marsin pinnan yläpuolella, alin 1500 km päässä, ja kiertoaika 11 vuorokautta.

Mars 3:n laskeutujan väitetään toimineen noin 20 sekuntia ennen tuhoutumistaan pölymyrskyssä. Hyvin epäselvä kuva lähti kapselista ennen sen mykistymistä. Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen. [1]

Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka peitti koko planeetan pinnan. Filmi loppui ennen kuin pölymyrsky laantui, luotaimen etukäteen asetettua kuvausautomaattia ei voitu pysäyttää.

Mars 3:n mittausten mukaan pölymyrsky nosti hiukkasia 8-10 km korkeuteen moniksi kuukausiksi. Lämpötila pinnalla laski 20-30 astetta pölymyrskyn aikana, ja kaasukehä lämpeni pölyhiukkasten imemän säteilyn takia. Paine pinnalla oli alle 1/200 Maan ilmanpaineeksi. Hiilidioksidi hajosi ylhäällä Auringon säteilyn takia hiilimonoksidiksi ja hapeksi.

Epäonnistumisia ennen Mars 2:ta ja 3:sta

Sputnik 22 laukaistiin 24.10.1962, mutta sen kantoraketin viimeinen vaihe räjähti. Mars 1 lähti kohti Marsia 1-11-1962, mutta yhteys siihen katkesi pian. Sputnik 24 tuhoutui viimeisen vaiheen käynnistyksen jälkeen 4.11.1962. Zond 2 laukaistiin 30.11.1964, mutta yhteys katkesi pian. Zond 3 kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa Proton-kantorakettia ensi kertaa Mars-luotainten laukaiisuun 27.3.1969 ja 2.4.1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut ja koko 10000 kg painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.[2]

Mars 4, 5, 6 ja 7

Neuvostoliitto aloitti kunnianhimoisen Mars-ohjelman 1973, kauksiten neljä luotainta, Mars 4-7 kolmaen viikon sisään vuoden 1973 kesällä. Luotaimet saapuivat Marsin lähelle maalis-huhtikuussa 1974. Kaikki nämä epäonnistuivat ainakin osittain, vaikka lähettivät paljon mittaustietoa Maahan. Luotaimiin voitiin asentaa joko kirtoradalle asettumiseen tarvittava polttoaine tai laskeutumiskapseli, koska vuoden 1973 "laukaisuikkuna" ei ollut polttoainetaloudellisesti yhtä edeullinen kuin edelline vuoden 1971 ikkuna. Mars 4 ja 5 aiottiin kiertäjiksi, Mars 6 ja 7 ohilento-lasekutujiksi. [3] Ne olivat hyvin painavia, noin 4650 kg. Venäläisten ei tarvinnut pihistellä luotainten painossa niin kuin amerikkalaisten, joiden kehittyneempi tietotekniikka oli etu esimerkiksi Mariner 9-luotaimessa.

Mars 4 lensi Marsin ohi 2200 km päästä, kun sen jarruraketti ei käynnistynyt. Mars 5 toimi Marsin kiertoradalla vain muutaman päivän, mutat lähetti sieltä kuvia ja mittaustietoja. Mars 6:n laskeutuja lähetti tietoja kaasukehästä mitaten Marsin kaasuhekän lämpötila- ja paineprofiilia . Se lähetti tuloksia 148 sekuntia ilmakehään vajotessaan, mutta ei onnistunut laskeutumaan pinnalle toimivana. Mars 7 ei onnistunut jarruttautumaan Marsin kiertoradalle, ja sekä emäalus että laskeutuja lansivät Marsin ohi ja jäivät Aurinkoa kiertävälle radalle. Laskeutuja oli irtautunut väärällä hetkellä.

Neuvostoliiton/Venäjän epäonni jatkui Marsin tutkimuksissa Phobos (avaruusluotain)- ja Mars 96-ohjelmissa.

Viitteet

  1. Raudsepp 1993 s. 55
  2. Raudsepp 1993 ss. 54-55
  3. Gatland 1982 s.144

Lähteet

  • Gatland, Kenneth: Kohti avaruutta: avaruuden valloituksen historia. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.
  • Raudsepp, Paul: Suuntana mars!. Helsinki: Raud publishing, 1993. ISBN 952-9689-01-2.

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mars-ohjelma.

Aiheesta muualla