Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Muokkasin artikkeli yleismaailmallisemmaksi |
p →Julkishallinto palveluntarjoajana: -linkki täsmennyssivuun pois |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Esimerkkejä palveluista voivat olla mm. koululaitos ja [[terveydenhuoltojärjestelmä]]. Valtioiden välillä on kuitenkin suuria eroja sen suhteen minkälaisia palveluja julkishallinto tarjoaa. Toisissa valtioissa palvelut rajoittuvat turvallisuuspalveluihin kun taas toisissa tarjotaan ilmainen asunto. |
Esimerkkejä palveluista voivat olla mm. koululaitos ja [[terveydenhuoltojärjestelmä]]. Valtioiden välillä on kuitenkin suuria eroja sen suhteen minkälaisia palveluja julkishallinto tarjoaa. Toisissa valtioissa palvelut rajoittuvat turvallisuuspalveluihin kun taas toisissa tarjotaan ilmainen asunto. |
||
Julkishallinnon eräs merkittävä tehtävä on tuottaa kansalaisille turvallisuuspalveluja. Näitä palveluja ovat mm. [[armeija]], [[poliisi]], [[vankeinhoito|vankilat]] ja tuomioistuimet. Valtio saattaa turvallisuuspalvelujen avulla myös valvoa kansalaisten toimintaa ja ennakoida mahdollisia häiriöitä. |
Julkishallinnon eräs merkittävä tehtävä on tuottaa kansalaisille turvallisuuspalveluja. Näitä palveluja ovat mm. [[asevoimat|armeija]], [[poliisi]], [[vankeinhoito|vankilat]] ja tuomioistuimet. Valtio saattaa turvallisuuspalvelujen avulla myös valvoa kansalaisten toimintaa ja ennakoida mahdollisia häiriöitä. |
||
==Julkishallinnon dysfunktioita== |
==Julkishallinnon dysfunktioita== |
||
Versio 22. helmikuuta 2007 kello 18.56
Julkishallinto voidaan käsittää valtion luomaksi hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on sekä valvoa että auttaa kansalaisten toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu valtion ylimmistä elimistä, aluehallinnosta ja paikallishallinnosta. Useissa maissa julkishallinto voi kuitenkin koostuu ainoastaan ylimmistä elimistä ja paikallishallinnosta. Erityisen pienissä maissa saattaa puuttua sekä alue että paikallishallinto.
Julkishallinnon hierarkia
Valtion ylimmillä elimillä yleisesti tarkoitetaan esimerkiksi ministeriöitä ja niiden alapuolella toimivia valtakunnallisia keskusvirastoja. Suomen olosuhteissa aluehallinnolla tarkoitetaan läänejä sekä maakuntia. Liittovaltiomuotoisissa valtioissa aluehallinnolla tarkoitetaan pääasiallisesti osavaltiotasoista hallintoa. Paikallishallinnolla tarkoitetaan kunnallishallintoa.
Valtiomuodosta riipppuen voi näiden eri hallintotasojen keskinäinen hierarkia vaihdella. Yleisesti voidaan kuitenkin olettaa, että valtion ylimmillä elimillä on ylin ohjaava valta. Tästä säännöstä poikkeavat joidenkin liittovaltioiden lisäksi myös itsehallintoalueet, joiden tärkein ylinpäättävä elin on usein aluehallinto.
Julkishallinto palveluntarjoajana
Julkishallinnon tarkoitus on usein ensisijaisesti tarjota kansalaisille palveluja. Usein tämän nähdään tarkoittavan sitä, että julkisen hallinnon tulee itse myös tuottaa nämä palvelut. Esimerkkejä palveluista voivat olla mm. koululaitos ja terveydenhuoltojärjestelmä. Valtioiden välillä on kuitenkin suuria eroja sen suhteen minkälaisia palveluja julkishallinto tarjoaa. Toisissa valtioissa palvelut rajoittuvat turvallisuuspalveluihin kun taas toisissa tarjotaan ilmainen asunto.
Julkishallinnon eräs merkittävä tehtävä on tuottaa kansalaisille turvallisuuspalveluja. Näitä palveluja ovat mm. armeija, poliisi, vankilat ja tuomioistuimet. Valtio saattaa turvallisuuspalvelujen avulla myös valvoa kansalaisten toimintaa ja ennakoida mahdollisia häiriöitä.
Julkishallinnon dysfunktioita
Julkishallintoa kritisoidaan usein sen tarjoamien palvelujen aiheuttamista kustannuksista. Useissa maissa julkishallintoon liittyy kustannustehottomuutta ja korruptiota, nämä yhdessä ovat omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta sekä valtiota että julkishallintoa kohtaan.