Ero sivun ”Alfred Korzybski” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
hups |
välitallennus |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations. |
Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations. |
||
--><!-- |
|||
==Anecdote about Korzybski== |
|||
One day, Korzybski was giving a lecture to a group of students, and he suddenly interrupted the lesson in order to retrieve a packet of biscuits, wrapped in white paper, from his briefcase. He muttered that he just had to eat something, and he asked the students on the seats in the front row, if they would also like a biscuit. A few students took a biscuit. "Nice biscuit, don't you think", said Korzybski, while he took a second one. The students were chewing vigorously. Then he tore the white paper from the biscuits, in order to reveal the original packaging. On it was a big picture of a dog's head and the words "Dog Cookies". The students looked at the package, and were shocked. Two of them wanted to throw up, put their hands in front of their mouths, and ran out of the lecture hall to the toilet. "You see, ladies and gentlemen", Korzybski remarked, "I have just demonstrated that people don't just eat food, but also words, and that the taste of the former is often outdone by the taste of the latter." Apparently his prank aimed to illustrate how human suffering originates from the confusion or conflation of linguistic representations of reality and reality itself. (Source: R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, cited by L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), p. 58). |
|||
==Korzybskiin liittyvä anekdootti== |
|||
Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän mutisi että hänen oli aivan pakko syodä jotakin ja kysyi eturivin oppilailta haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä mieltä olette", sanoi Korzybski, ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen alkuperäisen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi heistä laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa, ja juoksivat ulos luokasta vessaan. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "Olen juuri osoittanut että ihmiset eivät syö ainoastaan ruokaa, vaan myöskin sanoja, ja edellisen maku usein jää vaikutuksessaan alakynteen jälkimmäiselle." Ilmeisesti hänen jekkunsa pyrki näyttämään kuinka inhimillinen kärsimys kumpuaa todellisuuden kielellisen esityksen sekoittamiseen tai yhteenlimittämiseen itse todellisuuden kanssa. (Lähde:R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), s. 58) |
|||
--> |
|||
kuoli [[March 1]], [[1950]], in [[Lakeville, Connecticut]], [[United States|USA]]. |
kuoli [[March 1]], [[1950]], in [[Lakeville, Connecticut]], [[United States|USA]]. |
||
Versio 17. tammikuuta 2007 kello 05.09
Aatehistoriallisesti, Alfred Korzybski (s. 3. heinäkuuta 1879, k. 1. maaliskuuta 1950) tunnetaan parhaiten general semantics (yleinen semantiikka) nimellä kulkeneen kattavaksi tarkoitetun yleis-oppirakennelman kehittäjänä.
Varhaisvuodet
Korzybski syntyi aristokraattiseen Varsovalaiseen perheeseen joka oli jo sukupolvien ajan löytänyt työsarkansa sovelletuista ja teoreettisista tieteistä, eikä ollutkaan yllätys että Alfred Korzybski itse valitsi insinöörin uran. Hän opiskeli Varsovan Teknillisessä Yliopistossa.
Ensimmäisessä maailmansodassa Korzybski palveli sotilastiedustelu-upseerina Venäjän Armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa, hän Pohjois-Amerikkaan vuonna 1916 ohjatakseen aseistuksen kuljetustoimintaa rintamalle, toimien ensin Kanadasta käsin ja myöhemmin Yhdysvalloista. Tämän logistisen toiminnan ohella hän luennoi käynnissä olevan konfliktin piirteistä Amerikan-Puolalaisille yleisöille, ja siinä sivussa edisti sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä.
Sodan jälkeen hän päätti jäädä Yhdysvaltoihin, ottaen sen kansalaisuuden vuonna 1940. Hänen ensimmäinen kirjansa Manhood of Humanity julkaistiin 1921. Siinä hän esitteli uudenlaisen teorian ihmiskunnasta eliölajina jolle on ominaista ajan nivominen.
Yleinen semantiikka
Korzybskin suurta synteesiä; General Semantics nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää semantiikkaan, ne ovat täysin erillisiä aiheita, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna 1933 julkaistussa Science and Sanity kirjassa.
Vuonna 1938 hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman ydin oli väittämä että ihmistietoa rajoittaa heidän hermostollinen rakenteensa sekä kieltensä rakenne. He eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa kautta, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (gleanings) jotka johtautuvat heidän hermoston tiloistansa, sekä sanallisista viitteistä jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista.
Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät harhakäsityksellisiin "faktoihin" joiden kanssa joudumme toimimaan. Meidän ymmärryksemme toisinaan ei sisällä rakenteellista yhteneväisyyttä sen kanssa mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen opinsuuntalaisensa painottivat abstrahoimisen tiedostamista, käyttäen hyväkseen menetelmiä joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimis-tietoisuudeksi" (consciousness of abstracting).
Hänen oppiinsa kuului "En tiedä; antakaapas kun otamme selvää," toimintamalli ja asenne keskeisenä tavoitteena. Eräs menettely-tapa jolla hän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta oli sisäinen ja ulkoinen levollisuus, kokemistapa jota hän kutsui "objektiivisilla tasoilla vaitioloksi" (silence on the objective levels).
kuoli March 1, 1950, in Lakeville, Connecticut, USA.
Criticisms
See the criticism section of the main General Semantics article
Impact
Korzybski's work influenced Gestalt Therapy, Rational Emotive Behavior Therapy, and Neuro-linguistic programming (especially the Meta model). As reported in the Third Edition of Science and Sanity, The U.S. Army in World War II used his system to treat battle fatigue in Europe under the supervision of Dr. Douglas M. Kelley, who also became the psychiatrist in charge of the Nazi prizoners at Nuremberg. Other individuals influenced by Korzybski include Kenneth Burke, William S. Burroughs, Frank Herbert, Albert Ellis, Gregory Bateson, Buckminster Fuller, Douglas Engelbart, Alvin Toffler, Robert A. Heinlein, L. Ron Hubbard, A. E. van Vogt, Robert Anton Wilson, entertainer Steve Allen, and Tommy Hall (lyricist for the 13th Floor Elevators); and scientists such as William Alanson White (psychiatry), physicist P. W. Bridgman, and researcher W. Horsley Gantt (a former student and colleague of Pavlov). He also influenced the Belgian surrealist writer of comics Jan Bucquoy in the seventh part of the comics series Jaunes: Labyrinthe, with explicit reference in the plot to Korzybski's "the map is not the territory."
See also
- General Semantics
- The map is not the territory
- Structural differential
- E-Prime
- Institute of General Semantics
- Robert Pula
- Alfred Korzybski Memorial Lecture
- Science and Sanity Complete work online.
-->